Asianajaja laskuttaa 30 tuntia päivässä. Totta vai tarua?

Suomen Asianajajaliitto julkaisi lokakuun lopulla laajan asianajajatutkimuksen, joka toteutettiin edellisen kerran vuonna 2012. Tutkimus osoitti monia mielenkiintoisia tuloksia esimerkiksi siitä, miten suuri osa toimistoista hoitaa vain liikejuridisia toimeksiantoja, miten palkkiolaskutus jakautuu toimeksiantotyypeittäin tai mikä on tyypillisen liikejuridiikkaan erikoistuneen asianajotoimiston henkilömäärä.

Tutkimus osoittaa, että 1-5 juristin toimistoissa yli puolet toimeksiannoista ovat muita kuin liikejuridisia toimeksiantoja, 1-2 juristin toimistoissa jopa 80 %. Juristien määrän noustessa kuuteen, nousee liikejuridisten toimeksiantojen osuus yli 60 %:n. Yli kymmenen juristin toimistoissa liikejuridisten toimeksiantojen osuus on jo noin 85 %. Tutkimustulos ei anna aihetta kyseenalaistukseen, siinä määrin selviltä erot vaikuttavat. En ihmettele tutkimustulosta. Liikejuridiikassa toimeksiannot ovat monesti moniulotteisempia ja niiden hoitamiseen tarvitaan erikoisasiantuntemusta monilta oikeudenaloilta. Usean juristin toimistoilla on paremmat edellytykset hoitaa laajoja toimeksiantoja tehokkaasti, asiantuntemuksella ja joutuisasti.

Tutkimus paljasti, että liikevaihto asianajotoimistoissa korreloi lähes täydellisesti asianajotoimiston juristimäärän kanssa. Yli puolessa toimistoista liikevaihto juristia kohti laskettuna on alle 150.000 € vuodessa. Vain noin 10 prosenttia toimistoista on sellaisia, joissa keskimääräinen liikevaihto juristia kohti oli yli 250.000 €. Tutkimuksen mukaan mediaanihinta yksityisasiakkailta on 200 €/h, joten keskimääräinen juristi laskuttaa vain noin 3,2 tuntia jokaisena työpäivänään.

Tuntihinnoissa näytti olevan verrattain suurta hajontaa. Osa tutkimukseen vastanneista ilmoitti palkatun lakimiehen tuntiveloitukseksi yksityisasiakkailta 145 €, kun taas toisessa ääripäässä tuntiveloitus osakkaan tekemästä työstä oli jopa 400 €. Mediaanihinnat olivat lakimiehellä 200 ja asianajajalla sekä osakkaalla 220 €. Kaikki yli kymmenen juristin toimistot ilmoittivat, että palkkioveloitus vaihteli toimeksiannon laadun ja/tai henkilön kokemuksen perusteella.

Tutkimus osoittaa, että asianajajakunta keskittyy pääkaupunkiseudulle, jossa työskenteli vuonna 2016 jo 60 % kaikista asianajajista. Viisi vuotta aikaisemmin helsinkiläisten osuus oli 56 %. Pääkaupunkiseudun suuret asianajotoimistot työllistävät jopa 40 % kaikista asianajajista.

Tampereella asianajotoimistot ovat seuranneet kehitystä, jossa toimistojen koko on kasvanut pääkaupunkiseudun malliin viime vuosina. Asianajotoimisto Facta on pysynyt tässä kilpailussa mukavasti mukana ja on käsitykseni mukaan tällä hetkellä koko maan suurin asianajotoimisto, jolla ei ole toimipaikkaa Helsingissä.

Palvelemme pääasiassa Tampereella ja muualla Pirkanmaalla, mutta erityisesti ympäristöoikeudessa ja liikejuridiikassa koko Suomen alueella. Ainakaan tällä hetkellä strategiaamme ei kuulu alueellinen laajentuminen pääkaupunkiseudun suuntaan.

Toimistomme viettää tänä vuonna muuten juhlavuotta, sillä toimistomme ensimmäiset omistajat perustivat toimiston vuonna 1907. Siitä lähtien toimistomme tase on jatkunut, vaikka omistus on useammankin kerran muuttunut vuosien saatossa. Luonnollisesti.

Mukavaa itsenäisen Suomen sadatta talvea kaikille!

Kirjoittaja on asianajaja, varatuomari Mika Miesmäki, joka on erikoistunut liikejuridiikkaan ja työoikeuteen.