PITKÄ KUUMA KESÄ

Hellejakso ilahduttaa lomalaista, kun taas töissä puurtajille kuuma sää tietää usein ylimääräistä kuormitustekijää. Helteessä työskentely on paitsi tukalaa, se voi olla myös terveydelle vaarallista.

Korkean lämpötilan vaikutus riippuu luonnollisesti työntekijästä, työn laadusta ja työnteko-olosuhteista yleensä. Sisätiloissa työskentelevät voivat saada helpotusta ilmastoinnista toisin kuin ulkona auringonpaisteessa työtä tekevät. Kuumuuden sietokykyä koetellaan myös esimerkiksi metallitöissä ja leipomoissa.

Korkeasta – kuten myös kylmästä – lämpötilasta johtuvan kuormituksen ehkäiseminen kuuluu työnantajan vastuulle.  Varsinaista hellerajaa ei ole työsuojelulainsäädännössä määritetty. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu kuitenkin selvittää ja arvioida, altistuuko työntekijä työssään sellaisille lämpöolosuhteille, joista aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin vaaran tai haitan torjumiseksi. Kysymykseen voivat tulla erilaiset tekniset ratkaisut, työnteon tauottaminen tai työtehtävien vaihtelu.

Käytännössä työntekijän altistumista korkealle lämpötilalle voi olla mahdotonta estää ilman että työt jäisivät kokonaan tekemättä. Tällöin työntekoa voidaan tauottaa, jolloin kuumudelle altistumisaika on lyhyempi. Tauon aikana työntekijällä tulisi olla mahdollisuus siirtyä viileämpään tilaan.

Taukojen pitämisessä on syytä noudattaa vakiintunutta käytäntöä. Nk. kuuman työn raja menee + 28 asteessa. Jos työpaikan lämpötila nousee yli +28 asteen, työnteosta on pidettävä 10 minuutin tauko tunnissa. Lämpötilan noustessa yli +33 asteen, taukoa on pidettävä 15 minuuttia. Raskaassa työssä tai lämpötilojen kohotessa taukojen merkitys korostuu ja niitä on tarpeen lisätä.

 

Kirjoittaja on työnantajan työturvallisuusvastuusta opinnäytetyönsä kirjoittanut oikeustieteen maisteri Veera Harjuniemi