Korona-ajan vaikutukset vallitsevaan konkurssitilanteeseen

Kevään aikana varsinkin media on vaihtelevasti kirjoittanut koronan vaikutuksista yhtiöiden taloudelliseen asemaan. Alkuvaiheen synkkääkin synkemmät uhkakuvat ovat vaihtuneet paljolti eri alojen välille muodostuneisiin voittajiin ja häviäjiin. Jotkin alat ovat kasvattaneet koronaikana selvästi myyntiään ja kannattavuuttaan. Osalla ei ole mennyt yhtä hyvin.

Miten tämä kaikki on heijastanut korona-ajan konkurssitilanteeseen. Alkuvaiheen oletus oli, että korona aiheuttaa massiivisen konkurssiaallon. Näin ei ole kuitenkaan käynyt – päinvastoin. Todellisuudessa konkurssihakemusten ja aloitettujen konkurssimenettelyjen määrät ovat merkittävästi edellisvuosia alhaisempia.

Tilastojen mukaan heinäkuussa 2020 on jätetty 120 konkurssihakemusta ja noin 100 konkurssimenettelyä on määrätty alkamaan. Määrä on tilastollisesti ennätysalhainen. Tavanomaisesti konkurssihakemusten määrä on kuukaudessa noin 215, joiden johdosta aloitetaan noin 160 konkurssimenettelyä. Heinäkuun 2020 trendi ei ole poikkeava verrattuna korona-ajan muihin kuukausiin ja sama trendi on jatkunut edelleen elokuun 2020 aikana. Konkurssien määrät ovat siten olleet selvässä laskussa koko korona-ajan.

Toinen merkittävä muutos on se, että hakijoina konkurssiasioissa ei ole ollut enää pääsääntöisesti velkoja, vaan hakijoina ovat olleet konkurssiin hakeutuvat yhtiöt itse. Tämä on selitettävissä osaltaan sillä, että velkojat eivät ole voineet hyödyntää konkurssilain konkurssiuhkaista maksukehotusta korona-aikana syntyneisiin velkoihin, mutta toisaalta myös sillä, että velkojat ja velalliset ovat sopineet erilaisista maksujärjestelyistä, -helpotuksista tai -ajoista. Syyt ovat siten moninaisia ja ne ovat osaltaan yhteen kietoutuneita.

Millainen on tulevaisuuden näkymä?

Yleisen talouden kannalta ja yksittäisen yrittäjän kannalta on tietysti päällisin puolin hyvä, että konkurssiaallolta on vältytty. Konkurssit ja maksukyvyttömyysmenettelyt ovat kuitenkin osa markkinataloutta ja sen sisäänrakennettu mekanismi liiketoimintaedellytyksensä menettäneiden yhtiöiden purkamiseksi. Korona-aikana tehdyt määräaikaiset muutokset lainsäädäntöön ja velkojien sekä velallisten väliset järjestelyt ovat tarkoitettu vain hetkellisiksi, ja voidaan esittää perustellusti kysymys, onko kyse järjestelmän luomasta keinotekoisesta markkinahäiriöstä, joka purkautuu jossain vaiheessa joka tapauksessa.

Konkurssilain määräaikainen muutos konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttämisen kieltämisestä päättyy 31.10.2020. Lainmuutoksen tarkoituksena on ollut, että se koskee vain yrityksiä, jotka ovat joutuneet koronan takia vaikeuksiin. Tällä hetkellä ei ole vireillä hanketta, jolla tätä konkurssilain muutosta jatkettaisiin.

Kirjoittaja, asianajaja Leo Lagerstam, on Factan osakas. Hän on erikoistunut yhtiöiden maksukyvyttömyysmenettelyihin ja yritysjuridiikkaan yli 20 vuoden ajan. Lagerstam on tunnustettu muun ohella Chambers Europe ja Who’s Who Legal -julkaisuissa yhdeksi Suomen johtavista insolvenssijuristeista.