Kun työtä ja toimeentuloa luodaan

Työn, tuotannon ja sijoittamisen äärelle järjestäytyminen on monen menestystarinan alku. Facta auttaa luomaan puitteet, joissa liike-elämällä on parhaat onnistumisen mahdollisuudet.

Factan kokeneet asiantuntijat avustavat yhtiöasiakkaitamme laajasti kaikissa yhtiöiden lakiasioissa koko yrityksen elinkaaren ajan. Juristeillamme on vankka kokemus erilaisten henkilö- ja osakeyhtiöiden lakiasioiden hoitamisesta muun muassa yrityskauppoihin, riitoihin, sopimuksiin ja henkilöstöasioihin liittyen. Asiantuntijamme ovat yrityksesi tukena ylä- ja alamäissä. Factan asiantuntijatiimi laatii omien aikataulujesi mukaisesti yrityksesi tarvitsemat asiakirjat aina yrityksen perustumisesta lähtien.  

Facta tarjoaa yrityksille mahdollisuutta myös kokonaisvaltaiseen lakitukeen, jolloin kaikki yrityksesi lakiasiat ovat turvallisesti asiantuntijoidemme käsissä.  

Avustamme asiakasyrityksiämme monenlaisilla asioissa:

Eräs yrityksen elinkaaren merkittävimmistä yritysjärjestelyistä on yrityskauppa, jonka taustalla voivat vaikuttaa monenlaiset syyt. Yrityskaupat ovat usein keskenään erilaisia ja monivaiheisia prosesseja, joita määrittelevät muun muassa yhtiömuoto sekä yrityksen koko ja toimiala. Yrityskaupassa on otettava huomioon monenlaisia näkökohtia, kuten taloudellisia, sosiaalisia, rahoituksellisia ja erilaisiin yhtiön velvoitteisiin liittyviä seikkoja. Yrityskauppaan ryhdyttäessä yhtiön myyminen on mahdollista toteuttaa joko osakekauppana tai liiketoimintakauppana, joiden väliset erot on syytä tiedostaa. Liiketoimintakaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa osakeyhtiö myy oman liiketoimintansa. Osakekaupassa taas osakkeenomistajana oleva yksityishenkilö tai osakeyhtiö myy omistamiaan osakeyhtiön osakkeita. Liiketoimintakaupassa on tyypillistä, että yhtiön asiakas- ja sopimussuhteet ja muut liiketoiminnan kannalta oleelliset omaisuuserät ja työntekijät siirtyvät uudelle omistajalle. Velat ja vastuut puolestaan jäävät liiketoimintakaupassa yleensä myyjälle. Kauppamallien väliset erot vaikuttavat myös yhtiöiden sopimuskumppaneiden asemaan. Liiketoimintakaupassa yhtiön sopimuskumppani saa itselleen uuden sopimuskumppanin liiketoiminnan ostaneesta yrityksestä. Erilaisilla kauppamalleilla on keskenään myös merkittävästi erilaiset verotukselliset seuraamukset riippuen siitä, onko myyjänä yksityishenkilö vai osakeyhtiö. Yrityskaupan huolellisella suunnittelulla on mahdollista nopeuttaa myyntiprosessia ja varmistaa sen mutkaton toteuttaminen.
Yritysjärjestelyt ja -kaupat ovat avainasemassa, kun yritystoimintaa halutaan kasvattaa tai tehdä muutoksia liiketoiminnassa. Erilaisia yritysjärjestelyitä ovat esimerkiksi yrityksen sulautuminen, jakautuminen, liiketoiminnan siirto, osakevaihto sekä konsernirakenteen muodostaminen. Yksittäinen yhtiö on myös mahdollista jakaa useiksi uusiksi, samojen omistajien omistamiksi yhtiöiksi, minkä jälkeen on mahdollista osakekaupoilla tai muilla osakesiirroilla muodostaa kokonaan uusia omistuskokonaisuuksia. Yritysjärjestelyitä koskee kotimaisten lakien ohella yritysjärjestelydirektiivi, jonka säännökset on otettava huomioon yritysjärjestelyitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Yritysjärjestelyt ovat joskus monimutkaisia ja niiden onnistunut hoitaminen edellyttää kokemusta ja asiantuntemusta yritysjärjestelysääntelystä ja muista asiaan vaikuttavista seikoista, jotta yrityksen ja yritysjärjestelyn koko potentiaali saadaan hyödynnettyä. Yhteistyö Asianajotoimisto Factan kanssa mahdollistaa yritysjärjestelyiden optimaalisen toteuttamisen.
Osakas- ja johtajasopimukset voivat olla hyvinkin monimuotoisia ja niissä voidaan sopia varsin vapaasti sopimuksen ehdoista. Osakas- ja johtajasopimuksissa saattaa olla keskenään samankaltaisia piirteitä, mutta ne myös poikkeavat monilta osin toisistaan. Yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevien henkilöiden osalta on usein syytä miettiä, tulisiko heidän kanssaan solmia johtajasopimus vaiko normaali työsopimus. Keskeistä on myös tunnistaa ja määritellä, sovelletaanko sopimukseen työsopimuslakia vaiko ei. Johtajasopimukset voivat olla tyypiltään joko työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tai vaihtoehtoisesti työsuhteisia johtajasopimuksia, joihin työsopimuslakia sovelletaan. Työehtosopimuksia ei kuitenkaan tyypillisesti sovelleta johtajaan kuten ei myöskään työaikalain säännöksiä johtajan johtavan aseman vuoksi. Johtajasopimuksessa on usein hyvin samankaltaiset vähimmäisehdot kuin tavallisessakin työsopimuksessa, eikä johtajasopimuksella voida poiketa pakottavasta työlainsäädännöstä. Keskeisenä erona johtajasopimuksen ja tavallisen työsopimuksen välillä ovat työsuhteen päättymiseen liittyvät ehdot. Osakassopimus puolestaan on yhtiön osakkeenomistajien solmima sopimus, jossa sovitaan osakkeenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista yhtiössä.
Toimitus- ja palvelusopimukset ovat eri tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten, kuten valmistajien, vähittäismyyjien ja tukkukauppiaiden välisiä sopimuksia, jotka koskevat tiettyjen palveluiden tai tavaroiden ostoa ja myyntiä. Hyvin laadituilla toimitus- ja palvelusopimuksilla voidaan parantaa tuotanto- ja jakeluketjun taloudellista tehokkuutta esimerkiksi alentamalla sopimusosapuolten liiketoiminta- ja jakelukustannuksia. Toimitus- ja palvelusopimuksiin voidaan ottaa monenlaisia ehtoja, jotka tietyissä tilanteissa saattavat myös rajoittaa osapuolten taloudellista toimintavapautta. Yleinen yritysten välisissä sopimuksissa käytetty ehto liittyy yritysten keskinäiseen hinnoitteluun ja hinnoista sopimiseen. Jos toimitus- ja jakelusopimuksiin otetaan merkittävällä tavalla osapuolten toimintamahdollisuuksia rajoittavia ehtoja, sopimusta on tarve tarkastella myös suhteessa kilpailulainsäädäntöön. On yritysten omalla vastuulla arvioida, ovatko niiden sopimusjärjestelyt lainmukaisia. Tämä saattaa edellyttää juridista asiantuntemusta ja Factan kokeneet yritysoikeuteen erikoistuneet juristimme ovatkin apunasi silloin, kun yrityksesi sopimusjärjestelyt vaativat juridista tarkastelua. Autamme asiakasyrityksiämme myös toimitus- ja palvelusopimusten laatimisessa ja niiden tulkintaan liittyvissä tilanteissa.
Jos yhtiölle aiheutuu vahinkoa tai yhtiö aiheuttaa vahinkoa jollekin ulkopuoliselle taholle, tulee arvioitavaksi se, millainen vastuu yhtiön puolesta toimineet henkilöillä mahdollisesti on vahingon tai muun taloudellisen menetyksen syntymisestä. Erityisesti vastuussa yhtiön toiminnasta ovat osakeyhtiölain mukaan yhtiön johtoon kuuluvat henkilöt. Osakeyhtiölaissa on yhtiön johdolle säädetty erityinen huolellisuusvelvollisuus, jonka mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Laissa säädetään myös yhtiön hallituksen jäsenen korvausvelvollisuudesta yhtiölle, mikäli hän aiheuttaa tehtävässään vahinkoa tahallaan tai tuottamuksesta. Yhtiön johdolta edellytettyä huolellista toimintaa ei ole laissa tarkemmin määritelty, vaan kysymyksen toiminnan huolellisuudesta ratkaisee viimekädessä tuomioistuin. Tuomioistuimen arvioitavaksi tulee tällöin kysymys siitä, onko yhtiön johdon toiminta jossakin tietyssä tilanteessa poikennut perusteltavissa olevasta ja johdolta edellytetystä toimintatavasta. Vastuun kohdistamisen kannalta keskeisiä ja toisinaan hankalia kysymyksiä ovat myös se, mitkä asiat kuuluvat yhtiön johdon vastuulle ja se, ketkä ylipäätään kuuluvat yhtiön johtoon. Osakeyhtiölaissa termillä ”johto” tarkoitetaan osakeyhtiön hallituksen jäseniä, hallintoneuvoston jäseniä sekä toimitusjohtajaa.
Yhtiössä ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jossa päätetään yhtiötä ja sen osakkaita koskevista asioista. Yhtiökokoukseen kannattaakin osallistua matalalla kynnyksellä, jos on osallistumiseen oikeutettu. Yhtiökokoukseen ja siellä tehtävään päätöksentekoon ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki yhtiön osakkaat. Edellytyksenä yhtiökokoukseen osallistumiselle on se, että osakas on merkitty yhtiön osakasluetteloon. Yhtiökokous on osakkaan tärkein vaikutuskanava yhtiössä ja siellä saa tietoa ja pääsee osallistumaan omaa omaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon. Pelkkä kokoukseen osallistuminen ei vielä sido mihinkään, eikä ketään voida esimerkiksi valita yhtiön hallitukseen ilman hänen suostumustaan. Yhtiökokous on päätösvaltainen silloin, kun kokous on yhtiöjärjestyksen mukaisesti koollekutsuttu ja vähintään yksi osakeryhmä on kokouksessa edustettuna. Yhtiökokouksessa päätetään erilaisista yhtiön talouteen ja toimintaan liittyvistä asioista, kuten yhtiön hallituksen jäsenten valitsemisesta, talousarviosta sekä tilinpäätöksen vahvistamisesta. Yhtiökokouksessa tehtävillä päätöksillä voi olla vaikutusta muun muassa yhtiön arvon kehittymiseen. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisia yhtiökokouksia voi olla myös useampia vuodessa, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Varsinaisten yhtiökokousten lisäksi voidaan järjestää ylimääräisiä yhtiökokouksia, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
Liikeidean synnyttyä aloittavan yrittäjän on tehtävä päätös perustettavan yhtiön yhtiömuodosta. Osakeyhtiö on Suomessa yleisin yhtiömuoto ja sen suosiota selittänee osaltaan se, että osakeyhtiössä yhtiön talous on erillään yrittäjän henkilökohtaisesta taloudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakkaiden henkilökohtainen vastuu rajoittuu vain siihen summaan, jonka he ovat yhtiöön sijoittaneet. Osakeyhtiö perustetaan rekisteröimällä se Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin. Rekisteröiminen edellyttää yhtiön osakkeenomistajien laatimaa perustamissopimusta, joka voidaan laatia joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Perustamissopimuksen allekirjoituksen jälkeen rekisteröinti PRH:een on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. PRH:ssa perustamisilmoitus voidaan käsitellä jopa muutamassa arkipäivässä. Yhtiön perustaminen itsessään on siis melko helppoa ja nopeaa, mutta yhtiön rekisteröimisen lisäksi perustamistoimiin ja yhtiön alkutaipaleeseen liittyy muitakin velvoitteita ja selviteltäviä asioita. Valtaosa osakeyhtiön perustamiseen liittyvistä velvoitteista ilmenee osakeyhtiölaista. Laki velvoittaa laatimaan yhtiölle yhtiöjärjestyksen, minkä lisäksi osakkaiden niin tahtoessa voidaan laatia myös osakassopimukset osakkaiden keskinäisten suhteiden määrittelemiseksi. Yhtiöoikeuteen erikoistuneet juristimme neuvovat päämiehiämme yhtiön perustamisvaiheessa ja auttavat muun muassa yhtiön kannalta tarkoituksenmukaisten sopimusten laatimisessa.
Asunto-osakeyhtiö on yhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on asuinhuoneistoja. Jokainen asunto-osakeyhtiön osake yksin tai toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa huoneiston tai jonkin muun kiinteistön osan hallintaan ja tuottaa lähtökohtaisesti yhtäläiset oikeudet taloyhtiössä. Kiinteistöosakeyhtiö puolestaan on osakeyhtiö, joka harjoittaa kiinteistön vuokraustoimintaa ja hallintaa. Kiinteistöosakeyhtiöön sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä ja se toimii siis lähtökohtaisesti kuin mikä tahansa muukin osakeyhtiö. Sekä asunto- että kiinteistöosakeyhtiölle on laadittava yhtiöjärjestys, joka onkin lain ohella keskeinen osakkeenomistajien oikeuksia ja velvollisuuksia säätelevä asiakirja. Yhtiöjärjestyksessä on melko vapaasti määrättävissä muun muassa yhtiökokouskäytännöistä ja taloyhtiön päätöksentekomenettelyistä joskus myös laista poikkeavalla tavalla. Yhtiöjärjestyksen tulkinta saattaakin toisinaan aiheuttaa ongelmia niin taloyhtiön hallinnon kuin osakkeenomistajienkin keskuudessa. Toimistomme hoitaa asiantuntevasti monenlaisia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin liittyviä asioita ja useilla juristeillamme on myös omakohtaista kokemusta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksessa toimimisesta. Avustamme myös isännöintitoimistoja ja muita asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden toimintaan liittyviä ammattilaisia yhtiöihin liittyvissä asioissa.
Työsopimus on työnantajan ja työntekijän ennen työsuhteen alkua solmima vapaamuotoinen sopimus, jossa sovitaan muun muassa työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta. Lisäksi työsopimuksessa sovitaan työajasta, työtehtävistä sekä työsopimuksen kestosta eli siitä, onko työsopimus voimassa toistaiseksi vai tietyn määräajan. Työsopimuslain mukainen lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, mutta myös määräaikaisuudesta on tiettyjen edellytysten täyttyessä mahdollista sopia. Määräaikaisen työsopimuksen laatiminen edellyttää perusteltua syytä silloin, kun työsopimus solmitaan määräaikaisena työnantajan aloitteesta. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi sijaisuutta tai muuta yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää syytä. Määräaikainen työsopimus voidaan kestoltaan sitoa joko tiettyyn päivämäärään tai vaihtoehtoisesti tiettyyn työsuoritukseen. Pätevä työsopimus voidaan solmia joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jotta jälkikäteen esimerkiksi mahdollisessa riitatilanteessa olisi mahdollista selvittää mitä osapuolten välillä on sovittu, on työsopimus järkevää laatia kirjallisena ja kirjallinen sopiminen onkin kaikkein yleisintä. Kirjallisen työsopimuksen laatiminen on kannattavaa niin työnantajan kuin työntekijän oikeusturvan varmistamiseksi. Mikäli työsopimus kuitenkin laaditaan suullisesti, on työnantajan yli kuukauden kestävässä työsuhteessa annettava työntekijälle kirjallinen ilmoitus työnteon keskeisistä ehdoista.
Yhteistoiminta- eli YT-neuvottelut ovat yhteistoimintalaissa säädetty menettely, jonka tarkoituksena on edistää yrityksen ja sen henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja kehittää yrityksen toimintaa yhdessä osapuolten kesken. Vaikka yhteistoimintaneuvottelut mielletään usein irtisanomistilanteisiin liittyviksi, velvoittaa yhteistoimintalaki myös muissa tilanteissa järjestämään neuvottelut työnantajan ja työntekijöiden kesken. Yhteistoimintalain mukaan esimerkiksi yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä. YT-neuvotteluvelvollisuus ei kuitenkaan koske kaikkia työnantajia, vaan ainoastaan sellaisia, jotka ovat yhteistoimintalain soveltamisen piirissä. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Kun yhteistoimintalain soveltamisalan piirissä oleva työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella, on sen ennen päätöksentekoa neuvoteltava henkilöstön edustajien kanssa. Myös muista kuin henkilöstövähennyksiin johtavista yritystoiminnan muutoksista on käytävä yhteistoimintaneuvottelut silloin, jos niillä on vaikutusta yrityksen henkilöstöön. Yhteistoimintalakiin sisältyy YT-neuvotteluiden osalta tiettyjä määräaikoja, joita on noudatettava. Mikäli työnantaja rikkoo yhteistoimintalain asettamia velvoitteita, voi seurauksena lain rikkomisesta aiheutua työnantajalle työntekijöihin kohdistuva hyvityksenmaksuvelvollisuus, jonka enimmäismäärä voi olla jopa 30.000 euroa.
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on perusoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Kutsu oikeudenkäyntiin lähetetään niille osapuolille, joiden läsnäolo on asian selvittämiseksi tarpeen. Käräjäoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemät oikeudenkäynnit voivat koskea esimerkiksi velkomusta, kauppaa, sopimuksen tulkintaa tai vahingonkorvausta. Riita-asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä osapuolina ovat kantaja, joka on pannut asian vireille sekä vastaaja, johon vaatimus on kohdistettu. Rikosasiassa puolestaan osapuolina ovat asianomistaja eli rikoksen uhri ja vastaaja eli syytetty. Vaikka oikeudenkäynnin osapuolilla on yleensä oikeus edustaa oikeudenkäynnissä itse itseään, on monissa asioissa usein järkevää ja tarpeellista käyttää apuna lakimiestä. Oikeudellisen avun käyttäminen oikeusprosessissa on aina sallittua ja asianajajan tai muun avustajan puoleen kääntyminen auttaa turvaamaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset. Jotta oikeudenkäynnissä saavutetaan paras mahdollinen lopputulos, on ennen oikeudenkäyntiä usein syytä käydä läpi avustajan kanssa keskeiset oikeudenkäyntiin ja sen kulkuun, kuten kuulemiseen liittyvät asiat. Toimistomme lakimiehet hoitavat säännöllisesti oikeudenkäyntejä niin yksityishenkilöiden, yritysten kuin julkisyhteisöjenkin toimeksiantojen parissa. Voit kääntyä puoleemme oikeudenkäyntiin liittyvissä asioissa ja näin varmistaa, että asiasi tulee esitetyksi tuomioistuimessa selkeästi ja hyvin jäsennellysti. Avustamme päämiehiämme käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien lisäksi myös hallinto-oikeuksissa, korkeimmassa oikeudessa sekä erityistuomioistuimissa.
Jos velallinen ei suorita velkaansa, kuten erääntynyttä laskusaatavaa tai vuokraa eräpäivään mennessä, eikä saatavaa saada vapaaehtoisin keinoin perittyä velalliselta, voi velkoja hakea käräjäoikeudelta velkomustuomion. Velkomustuomiota haetaan velallisen kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeuteen toimitettavalla haastehakemuksella, jossa vaaditaan maksettavaksi avoimia saatavia. Käräjäoikeuden antama tuomio koskien velan maksamista on useimmissa tilanteissa edellytys sille, että velkaa voidaan periä ulosottoteitse. Ulosotto on keino velan perimiseksi silloin, jos velallinen ei maksa velkaansa edes velkomustuomion perusteella, eikä velkojan ja velallisen välillä ole sovittu maksusuunnitelmasta. Jotkut saatavat, kuten verot ja tietyt vakuutusmaksut ovat kuitenkin suoraan ulosottokelpoisia. Tämä tarkoittaa sitä, että ulosottoa varten ei tarvita käräjäoikeuden antamaa velkomustuomiota. Silloin kun velan perusteesta ja määrästä ei ole epäselvyyttä, on kyseessä niin kutsuttu summaarinen menettely, joka on prosessina melko edullinen, yksinkertainen ja nopea. Jos velallinen kiistää velan perusteeltaan tai määrältään, tulee prosessista huomattavasti hankalampi ja pitkäkestoisempi. Tällöin asia käsitellään tuomioistuimessa velkomusasian sijaan riita-asiana. Avustamme päämiehiämme sekä summaarisissa- että riitaisissakin velkomusasioissa ja hoidamme tarvittaessa päämiestemme puolesta saatavan perintään liittyvät toimenpiteet.
Yritysten ja julkisyhteisöjen toimintaa säätelevät erilaiset kilpailunrajoituksia koskevat säännökset, joiden tarkoituksena on turvata terve ja toimiva taloudellinen kilpailu. Mitä merkittävämmässä markkina-asemassa yritys tai julkisyhteisö on, sen laajemmin kilpailuoikeudelliset säännöt ohjaavat sen liiketoimintaa. Käytännössä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on vapaammat kädet hyödyntää erityyppisiä kilpailukeinoja omassa liiketoiminnassaan. Vaikka tietyt yritysten väliset sopimukset ovat kiellettyjä silloin kun ne rajoittavat liikaa kilpailua, ei kaikki yritysten välinen yhteistyö tietenkään ole kiellettyä. Kilpailulain ohella yrityksiä ja julkisyhteisöjä velvoittavat EU:n kilpailusäännöt, jotka ovat melko monimutkainen kokonaisuus ja saattavat toisinaan edellyttää erityistä asiantuntemusta esimerkiksi yrityskauppatilanteissa. Kilpailuoikeuden alaan kuuluvat myös julkiset hankinnat, joissa niissäkin Factan kokeneet juristit osaavat neuvoa ja avustaa kaikissa hankinnan vaiheissa aina sen suunnittelusta ja kilpailutuksesta mahdolliseen valitusprosessiin. Avustamme sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoita kaikenkokoisissa kilpailu- ja hankinta-asioissa, joita yritys tai yhteisö toimintansa aikana kohtaa. Asiantuntijoillamme on vankkaa kokemusta sekä kilpailuoikeuden soveltamista koskevista riita-asioista että niihin liittyvistä hallinnollisista menettelyistä.
Henkilötietojen käsittelyn on aina perustuttava lakiin ja tietojen käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetuksen säännöksiä. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia tietoja, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön ja joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus ja kotiosoite. Henkilötietojen käsittely pitää sisällään monenlaisia toimenpiteitä, kuten henkilötietojen keräämisen, säilyttämisen ja käytön. Rekisterinpitäjällä eli sillä, joka henkilötietoja käsittelee, on osoitusvelvollisuus siitä, että se noudattaa tietosuojalainsäädäntöä ja että henkilötietojen käsittely perustuu lakiin. Yritysten ja muiden rekisterinpitäjien on siis oltava tarkkana sen suhteen, mitä tietoja asiakkaista ja muista henkilöistä kerätään ja käsitellään ja varmistuttava siitä, että henkilötietojen käsittelylle on laissa säädetty peruste. Myös työnantajien on otettava toiminnassaan huomioon tietosuoja-asiat ja tietosuojalain ja -asetuksen säännökset. Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, eikä tästä vaatimuksesta voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Myös työnantajan on siis varmistuttava siitä, ettei se käsittele sellaisia työntekijää koskevia henkilötietoja, joiden käsittelylle ei ole laissa säädettyä perustetta.

Yhtiöihin liittyvissä asioissa sinua palvelevat

Lisätietoa yrittäjien pykäläviidakosta