Eduskunta hyväksyi 10.10.2025 avioliittolain muutoksen koskien avio-oikeuden vanhentumisaikaa. Tavoitteena on tehdä selkeämmäksi avio-oikeuden vanhentuminen ja helpottaa omaisuuden ositusta avioeron jälkeen.
Lakimuutoksen myötä avio-oikeus vanhenee pääsääntöisesti 10 vuoden kuluessa siitä, kun lainvoimainen päätös puolisoiden avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on annettu. On tärkeää huomioida, että muutos ei koske avioliittoja, jotka ovat päättyneet toisen puolison kuolemaan. Kuolemaan päättyneissä avioliitoissa onkin hyvin tavanomaista, että ositus jää toimittamatta pitkäksikin aikaa esimerkiksi lesken jäädessä hallitsemaan jakamatonta kuolinpesää. Lakimuutos ei koske näitä nk. jäämistöositustilanteita.
Avio-oikeus tarkoittaa puolisoiden lain takaamaa oikeutta toistensa omaisuuteen avioliiton päättyessä. Uuden avioliittolain 103 c §:n mukaan määräajan jälkeen kumpikaan puoliso ei ole velvoitettu luovuttamaan omaisuuttaan toiselle puolisolle avio-oikeuden nojalla, elleivät puolisot ole asiasta toisin sopineet.
Avio-oikeuden vanhentumisen voi muutoksen myötä katkaista hakemalla tuomioistuimesta pesänjakajaa omaisuuden osituksen toimittamiseksi. Kun ositus on siirretty pesänjakajan toimitettavaksi, ei avio-oikeus voi vanhentua toimituksen aikana. Vaikka avio-oikeus olisi ehtinyt vanhentua, puoliso voi edelleen hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten.
Uudistus mahdollistaa sen, että puolisot voivat keskenään sopia muusta kuin lain mukaisesta 10 vuoden vanhentumisajasta. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sen tulee olla kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Lisäksi puolisoiden tulee rekisteröidä sopimus Digi- ja väestötietovirastoon tai Ahvenanmaan valtionvirastoon, kuten avioehtosopimus.
Avio-oikeuden vanhentuminen johtaa jatkossa myös siihen, ettei entinen puoliso enää 10 vuoden määräajan jälkeen ole puolison kuolinpesän osakas, jos avio-oikeuden vanhentumista ei ole katkaistu tai siitä ei ole sovittu toisin. Kuolinpesän osakkaiden ei siten tarvitse pyrkiä tavoittamaan vainajan edellisiä aviopuolisoita avio-oikeuden vanhennuttua, vaikka osituksen toimittamisesta ei olisi varmuutta. Muutos vähentää epäselvyyksiä ja viivästyksiä erityisesti tilanteissa, joissa ositusta ei ole koskaan toimitettu.
Eduskunta hyväksyi samalla muutoksen vallintarajoitusten osalta. Jatkossa ne ovat voimassa enintään kymmenen vuotta avioliiton purkautumisesta (uusi 86 §). Tämän jälkeen entinen puoliso ei enää tarvitse toisen suostumusta yhteisen kodin tai sen irtaimiston myyntiin tai siirtoon. Päätös helpottaa perheen yhteisenä kotina käytetyn kiinteistön tai asunnon myyntiä, koska siihen ei enää tarvita entisen puolison tai tämän kuolinpesän lupaa, kun 10 vuoden määräaika on kulunut.
Samalla muutetaan myös yhteisomistusolettamaa koskevaa sääntelyä (uusi 89.2 §) vastaamaan uutta 10 vuoden määräaikaa. Kun määräaika on kulunut, puolisoiden omistussuhteisiin sovelletaan yleisiä varallisuusoikeudellisia sääntöjä (eli heitä kohdellaan omistuksen osalta kuin toisilleen vieraita henkilöitä).
Lain voimaantulopäivää ei ole vielä vahvistettu, mutta tavoitteeksi on ilmoitettu voimaantulo vuoden 2026 aikana. Lain siirtymäsäännöksen mukaan lakimuutos koskee myös niitä avioliittoja, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa kuitenkin siten, että avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan viisi vuotta uudistetun avioliittolain voimaan tulemisen jälkeen.
Asianajotoimisto Factan kokeneet asiantuntijat auttavat kaikissa perhe- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä. Jos pohdit ositusta, perinnönjakoa tai muuta omaisuuteen ja perhesuhteisiin liittyvää oikeudellista asiaa, voit kääntyä puoleemme luottavaisin mielin. Yhdessä löydämme tilanteeseesi parhaan ja oikeudenmukaisen ratkaisun. Factan asianajajat toimivat myös riippumattomina pesänjakajina niin avioeroihin kuin jäämistöosituksiinkin liittyvissä toimituksissa.