Korkein hallinto-oikeus vahvisti heti alkuvuodesta 2022 antamallaan päätöksellä markkinaoikeuden kannan siitä, ettei hankinnan kohteelle asetettuihin vaatimuksiin voi tehdä olennaisia muutoksia hankintamenettelyn aikana korjausilmoituksilla ja korjatuilla tarjouspyynnöillä vaan muutosten teko edellyttää uuden hankintamenettelyn käynnistämistä.
Tapauksessa hankintayksikkö oli erilaisia diabeteskulutustarvikkeita hankkiakseen julkaissut EU-hankintailmoituksen avointa menettelyä käyttäen. Tällöin hankintailmoitus ja tarjouspyyntö asetetaan avoimesti kaikkien saataville ja toimittajat halutessaan voivat tehdä tarjouksen. Hankintayksikkö oli tarjouspyynnössään asettanut eräälle kohderyhmälle vaatimuksen, jonka mukaan hankinnan kohteena olevien tarvikkeiden on oltava sellaisia, ettei galaktoosi saa häiritä määritystä. Hankintamenettelyn aikana hankintayksikkö oli korjausilmoituksen ja korjatun tarjouspyynnön avulla poistanut edellä mainitun vaatimuksen sekä jatkanut tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa.
Korkein hallinto-oikeus ratkaisi ennakkoratkaisussaan siten kysymyksen siitä, oliko hankintayksikön menettelytapa hankintoja koskevan sääntelyn vastaista markkinaoikeuden osoittamalla tavalla, kun muutos oli tehty korjausilmoituksen avulla, eikä uutta hankintamenettelyä ollut aloitettu. Korkein hallinto-oikeus vahvisti markkinaoikeuden kannan siitä, että asia oli ratkaistava unionin tuomioistuimen ratkaisun C-298/15 Borta mukaisesti eli katsottava, ettei riittävä tiedotus tarjouspyyntöön tehdyistä muutoksista tai korjausilmoituksen julkaisu tuota riittävän tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, jos muutoksien katsotaan olevan niin olennaisia, että ne olisi voinut saada sellaiset mahdolliset tarjoajat jättämään tarjouksen, jotka eivät ilman muutoksia olisi kelpoisia esittämään tarjousta. Huomion arvoista on, että katsantokanta eroaa hankintalakia koskevasta hallituksen esityksestä, jonka mukaan olennaiset muutokset voitaisiin tehdä korjausilmoituksen tekemisellä ja riittävällä tiedotuksella ilman uuden hankintamenettelyn käynnistämistä.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ratkaisua tuki se, että muutokset oli tehty nimenomaan tarjonnan lisäämiseksi ja tarjouskilpailun voittanut olisi ilman vaatimuksen poistamista jäänyt tarjousten vertailussa ulkopuolelle, koska tarjous olisi ollut alkuperäisen tarjouspyynnön vastainen. Siten voitiin katsoa kyseessä olevan hankinnan kohteelle asetetun vaatimuksen olennainen muuttaminen. Korkein hallinto-oikeus ei siten muuttanut markkinaoikeuden päätöstä.
Ratkaisullaan korkein hallinto-oikeus selvensi osaltaan Suomessa vallinnutta epäselvää oikeustilaa. Ratkaisun jälkeen on hieman helpompi arvioida sitä, milloin tarjouspyyntöön voidaan tehdä muutoksia korjausilmoituksella ja millaiset muutokset puolestaan vaativat kokonaan uuden hankintamenettelyn.
Hankintamenettelyjen osalta on suositeltavaa kääntyä oikeudellisissa kysymyksissä aiheeseen perehtyneen asiantuntijan puoleen. Muiden ohella blogitekstin kirjoittaja Asianajotoimisto Factan asianajaja Jouko Juntunen on hankintoihin perehtynyt ja auttaa asiakkaitamme ammattitaitoisella otteella. Hankintalakiin liittyvissä kysymyksissä ajankohtaisen oikeustilan seuraaminen on välttämätöntä muuttuvan oikeuskäytännön vuoksi.