Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten tapauksesta, jossa työntekijöille maksettiin yhteensä yli kahdeksan miljoonan dollarin korvaukset irtisanomisen seurauksena. Tapauksessa thaimaalainen vaatetehdas meni konkurssiin ja sen myötä 1 250 työntekijää irtisanottiin. Tehdas ei kuitenkaan maksanut irtisanotuille työntekijöille Thaimaan lainsäädännössä edellytettyjä erokorvauksia. Asia johti pitkälliseen kampanjointiin ja protestointiin, joka lopulta tuotti tulosta. Ratkaisu saatiin, kun yksi vaatebrändeistä, jolle tehdas valmisti tuotteita, lainasi tehtaalle varat erokorvausten maksamista varten. Työntekijöille maksettujen korvausten suuruudeksi ilmoitettiin yhteensä 8,3 miljoonaa dollaria. Tapausta on uutisoinnissa kuvattu ennennäkemättömäksi sekä korvausten suuruuden että vaatebrändin osallistumisen vuoksi. Vaikka kyseessä on epäilemättä merkittävä tapaus työntekijöiden oloihin liittyvien ongelmien sävyttämällä tekstiiliteollisuuden alalla, ei korvausten taso kuitenkaan irtisanottujen työntekijöiden suuri määrä huomioon ottaen lopulta suomalaisesta näkökulmasta muodostunut kovin suureksi.
Suomen lain mukaan työnantajan, joka on laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työntekijän työsopimuksen, on maksettava korvaus irtisanotulle työntekijälle. Korvauksena on suoritettava lähtökohtaisesti 3–24 kuukauden palkkaa vastaava summa. Laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä tällaisen menettelyn kohteeksi joutuneella työntekijällä voi irtisanomiskorvauksen lisäksi olla esimerkiksi oikeus hyvitykseen yhdenvertaisuuslaissa säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisen tai yhteistoimintalain velvoitteiden noudattamatta jättämisen perusteella.
Työsuhteen päättämistilanteessa työnantajan maksettavaksi voi siis tulla useita rinnakkaisia korvauksia, mikäli työsuhteen päättämiselle ei ole ollut asianmukaisia edellytyksiä tai päättämistilanteessa ei ole menetelty lainsäädäntöä noudattaen. Tällaiset rinnakkaiset korvaukset otetaan huomioon maksettavien korvausten suuruutta määritettäessä. Lisäksi maksettavien korvauksen määrään vaikuttavat muun muassa työnantajan rikkoman velvoitteen laatu, laajuus ja moitittavuus sekä työnantajan pyrkimykset korjata menettelynsä. Myös sillä, mikä on työtä vaille jääneen työttömyyden arvioitu kesto ja siihen liittyvä ansion menetys, on merkitystä korvauksen suuruutta määritettäessä. Niin ikään työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin rinnastettavat seikat otetaan huomioon korvaussummamaa määritettäessä.
Useimmiten irtisanomiskorvauksen määrä on Suomessa viisinumeroinen luku. Kovapalkkaisen työntekijän perusteeton irtisanominen voi kuitenkin tarkoittaa kuusinumeroistakin summaa, sillä korvaus perustuu työntekijän palkan suuruuteen. Työnantajan taloudellinen riski on siis huomattava, jos irtisanomistilanteessa ei toimita huolellisesti tai asianmukaista irtisanomisperustetta ei ole. Kokeneen työoikeuteen erikoistuneen asianajajan avustuksella voi varmistua siitä, että kaikki kulloiseenkin tilanteeseen vaikuttavat seikat otetaan asianmukaisesti huomioon ja samalla minimoidaan myöhemmän riitelyn mahdollisuus.