Jos et ole varma kiinteistösi rajoista, selvyyttä asiaan voi etsiä Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä. Järjestelmän digitaaliset karttamerkinnät voivat kuitenkin joskus erota todellisten rajapyykkien sijainnista etenkin sellaisten kiinteistöjen osalta, joiden rajat on määritelty kiinteistötoimituksissa vuosikymmeniä tai jopa -satoja sitten. Eroavuudet johtuvat pääasiassa siitä, ettei aikanaan rajoja määriteltäessä ole laskettu ja kirjattu ylös rajojen tarkkoja koordinaattitietoja muun muassa siitä syystä, ettei käytössä ole ollut nykyisen kaltaisia luotettavia satelliittimittauslaitteita. Siten maastossa oleva rajamerkki voi todellisuudessa sijaita hieman eri kohdassa kuin mihin se on kartalle sähköiseen järjestelmään vanhojen asiakirjojen perusteella merkitty.
Mikäli sähköiseen kiinteistötietopalveluun merkitty raja herättää epäilyksiä, voi tietoa kiinteistön rajojen tarkasta sijainnista etsiä paperisista kiinteistön toimituskartoista. Jos sellaisiakaan ei ole tallella, on seuraava mahdollisuus jalkautua maastoon etsimään rajapyykkejä. Rajapyykkejä on monenlaisia – esimerkiksi numerokaiverrettuja kiviä, kivimuodostelmia, betonista valettuja paaluja, puutolppia ja kallioihin kiinnitettyjä metalliputkia on käytetty rajojen merkitsemiseen. Nykyisin tavallisin rajamerkki on oranssipunainen putkipyykki. Kun rajapyykkien tarkka sijainti on saatu selville, ne voidaan päivittää kiinteistötietojärjestelmään ja oikaista digitaalisissa kartoissa mahdollisesti olevat heitot.
Vaikka sähköisissä järjestelmissä rajan sijainti olisi pielessä, ei se yleensä aiheuta käytännön haittaa kiinteistön omistajalle. Jos kuitenkin vaikkapa naapurin kanssa tulee riitaa rajan sijainnista tai esimerkiksi kiinteistön lohkominen, metsänhakkuu tai uudisrakentamishanke edellyttää tarkkaa tietoa rajan sijainnista, on sijainnin selvittämiseksi ja määrittämiseksi mahdollista ryhtyä rajankäyntitoimitukseen, mikäli rajapyykkejä ei maastosta löydy. Rajankäynnistä säädetään kiinteistönmuodostamislain 101 §:ssä.
Rajankäyntitoimituksen vireille saamiseksi kiinteistön omistajan, osaomistajan, vuokraoikeuden haltijan, kunnan tai muun asianosaisen on laadittava rajankäyntitoimitushakemus tilanteesta riippuen joko Maanmittauslaitokselle tai sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee. Asemakaava-alueella rajankäynneistä vastaa kunta, muualla taas Maanmittauslaitos. Rajankäynnissä rajan sijainti selvitetään esimerkiksi maastohavaintojen ja maanomistajien tietojen perusteella ja rajoille rakennetaan uudet merkit kadonneiden tilalle. Toimitusinsinööri laatii rajankäynnistä toimituskartan, josta käy ilmi uudet selvitetyt ja merkityt rajat ja rajamerkit, jotka päivitetään myös kiinteistötietojärjestelmään. Jos asianosainen ei ole tyytyväinen maanmittarin tekemään päätökseen uusien rajapyykkien sijainnista, on päätöksestä mahdollista valittaa maaoikeuteen. Maaoikeus on käräjäoikeuden kokoonpano, joka käsittelee kiinteistötoimituksista aiheutuvia riitoja ja valituksia. Maaoikeuden tuomioon tyytymätön voi hakea edelleen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Factan juristeilta löytyy paljon kokemusta ja osaamista kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvissä asioissa, mukaan lukien erilaiset kiinteistötoimitukset. Jos kiinteistösi rajapyykit ovat kateissa ja rajoista on kiistaa, tai olet tyytymätön kiinteistötoimituksen lopputulokseen, voit kääntyä asioiden selvittelemiseksi esimerkiksi artikkelin kirjoittajan, AA, VT Jaakko Dunderin puoleen. Avustamme päämiehiämme niin yksinkertaisemmissa kuin laajempaakin asiantuntemusta vaativissa toimeksiannoissa koskien maankäyttöä, kiinteistöjä ja rakentamista.