Työntekijöiden pakollista eläketurvaa voidaan täydentää työnantajan toimesta erilaisilla vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla, jotka voivat olla yksilöllisiä tai kollektiivisia. Kollektiivinen eläkevakuutus otetaan tietylle työntekijöistä koostuvalle henkilöryhmälle, joka määritellään esimerkiksi työntekijän asemaan, ammattiin, toimialaan tai muuhun vastaavaan seikkaan perustuen. Keskeistä ryhmän määrittämisen osalta on, ettei kollektiiviseksi tarkoitettua vakuutusta voida kohdistaa nimettyihin tai muutoin yksilöllisesti määrättyihin henkilöihin.
Työnantajan henkilöstölleen ottamien vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksut ovat tietyin edellytyksin vähennyskelpoisia työnantajayrityksen verotuksessa. Myös työntekijä saa kollektiivisesta eläkevakuutuksesta verohyötyjä, sillä eläkevakuutuksen tuotto kertyy työntekijälle säästämisaikana lähtökohtaisesti verovapaasti. Lisäksi, jos vakuutettu työntekijä maksaa itse osan eläkevakuutuksen vakuutusmaksusta, hän saa tiettyjen edellytysten täyttyessä vähentää näitä maksuja ansiotuloverotuksessaan.
Tuoreessa hovioikeuden ratkaisussa (Helsingin hovioikeus 21.11.2022, tuomio nro. 1613) oli kysymys siitä, oliko vakuutusyhtiö vastuussa vakuutussopimuksen ryhmämäärittelyn muotoilusta ja sen varmistamisesta, että sopimus oli verolakien mukainen. Tapauksessa rakennusliike oli ottanut kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen liikkeen omistajille A:lle ja B:lle. Vakuutettavaksi ryhmäksi vakuutussopimukseen oli merkitty ”henkilöstö”. A oli kertonut, ettei rakennusliikkeessä ollut A:n ja B:n lisäksi muita työntekijöitä ja vakuutussopimus laadittiin näiden A:n ilmoittamien tietojen perusteella. Vakuutusyhtiö oli myös oma-aloitteisesti selvittänyt rakennusliikkeen tietoja Asiakastieto Oy:stä, jonka merkintöjen mukaan rakennusliikkeessä ei työskennellyt muita kuin A ja B.
Eläkevakuutuksen vakuutusehtojen mukaan vakuutussopimuksen solmimisen jälkeen tapahtuvista merkityksellisistä muutoksista tuli ilmoittaa vakuutusyhtiölle, mutta näin ei ollut toimittu. Ainakin yhdeksän työntekijää oli siirtynyt rakennusliikkeen palvelukseen, ja kyseisten työntekijöiden olisi vakuutuksen ”henkilöstö”-ryhmämäärityksen perusteella tullut siten myöskin kuulua vakuutettujen henkilöpiiriin. Rakennusliikkeeseen tehdyssä verotarkastuksessa todettiinkin, ettei vakuutussopimuksen ryhmän määrittely täyttänyt verolaissa asetettuja vaatimuksia, koska lisäeläkesopimus oli tarkoitettu ainoastaan nimetyille henkilöille A:lle ja B:lle. Vakuutussopimuksessa määritelty ”henkilöstö”-ryhmä ei tämän vuoksi täyttänyt kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen ehtoja. Lisäeläkevakuutuksen nojalla tehdyt verovähennykset olivat näin ollen olleet perusteettomia, mistä seurasi jälkiverovelvollisuus rakennusliikkeelle sekä A:lle ja B:lle.
Rakennusliike väitti, että vakuutusyhtiö oli laiminlyönyt tarkistaa henkilöstön määrän vakuutussopimusta solmittaessa ja oli siten korvausvastuussa rakennusliikkeelle verohyödyn menettämisestä aiheutuneesta vahingosta. Hovioikeuden päätös asiassa ei ole vielä lainvoimainen, mutta sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös vastuunjaosta ryhmävakuutussopimusten ryhmämäärittelyssä. Tapauksessa vakuutusyhtiö oli määritellyt vakuutussopimuksen ryhmän perustuen vakuutuksenottajan antamiin tietoihin, minkä hovioikeus katsoi asianmukaiseksi menettelyksi. Hovioikeus totesi, ettei vakuutusyhtiö ollut syyllistynyt virheeseen eikä näin ollen ollut vastuussa rakennusyhtiölle aiheutuneesta vahingosta.
Tapauksen oppi on se, että vakuutuksenottajana oleva työnantaja on itse vastuussa muun muassa verotuksen kannalta merkityksellisen vakuutussopimuksen henkilöryhmän määrittelystä. Vakuutusyhtiö ei ole vastuussa siitä, oikeuttaako ryhmäeläkevakuutus veroetuuksiin ja verovähennyksiin vaiko ei. Jos vakuutussopimuksista herää kysymyksiä liittyen niiden verovaikutuksiin tai vakuutussopimuksen ehtoihin yleisesti, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Meillä Factassa on laaja osaaminen niin vero-oikeudesta kuin vakuutus- ja yhtiöoikeudestakin ja varmistamme, että yrityksesi tilanne tulee kokonaisuudessaan huomioiduksi niin verotuksellisten kuin muidenkin asiasi kannalta merkityksellisten näkökohtien osalta.