Vuodesta 2024 alkaen eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta lobbauksesta tulee ilmoittaa tietoja avoimuusrekisteriin. Avoimuusrekisteristä tuleekin käymään ilmi tietoja vaikuttamistoiminnasta, joka kohdistuu valtiotason päätöksentekoon ja sen valmisteluun.
Avoimuusrekisteristä eli ns. ”lobbarirekisteristä” säädetään uudessa avoimuusrekisterilaissa. Uuden lain myötä yritysten tulee jatkossa arvioida, ovatko ne ilmoitusvelvollisia, ja mikäli ovat, niin mistä toimenpiteistä.
Uuden lain ja avoimuusrekisterin tavoitteena on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikuttamista sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta valtionhallintoon ja demokratiaan.
Avoimuusrekisterin rekisterinpitäjänä toimii Valtiontalouden tarkastusvirasto, joka myös valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista.
Avoimuusrekisteriin ilmoitettavaa toimintaa on vaikuttamistoiminnan kohteeseen kohdistuva yhteydenpito, jolla pyritään vaikuttamaan valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai muuta vastaavaa tavoitetta.
Myös vaikuttamistoiminnan neuvonta tulee ilmoittaa avoimuusrekisteriin. Vaikuttamistoiminnan neuvonnasta on kyse esimerkiksi silloin, kun vaikuttamistoimintaa harjoitetaan asiakkaan puolesta. Tässä tilanteessa yritys viestii asiakkaan puolesta vaikuttamistoiminnan kohteiden kanssa ja voi myös tukea asiakkaan omaa vaikuttamistoimintaa. Tällaisia palveluita tarjoavat esimerkiksi viestintätoimistot ja muut konsulttitoimistot, ja niihin voi sisältyä esimerkiksi asiakkaille tarjottavaa oikeudellista konsultointia.
Yrityksellä ei lähtökohtaisesti ole rekisteröinti-ilmoitusvelvollisuutta, jos sen henkilöstö harjoittaa vähäistä vaikuttamistoimintaa (enintään viisi yhteydenottoa kohteisiin kalenterivuodessa), osallistuu tavanomaiseen asiointiin viranomaisessa tai toimii viranomaisen asettamissa työryhmissä tai kuulemisissa. Yhteydenpito voi olla esimerkiksi tapaaminen, puhelu tai sähköpostiviestittely.
Ilmoitusvelvollisuuden muodostuminen ei edellytä, että yrityksen asiakas nimenomaisesti tilaa vaikuttajaviestintään liittyvän palvelun, vaan palvelu voi olla esimerkiksi liiketoiminnallista neuvontaa. Rekisteröintivelvollisuus ei riipu myöskään asiakkaan yhteydenpidon toteutumisesta, vaan ainoastaan annetun neuvonnan ja tuen luonteesta. Keskeistä on, että yritys tunnistaa sekä oman toimintansa että asiakkaansa toiminnan luonteen ja niiden kytkeytymisen asiakkaan intressien ajamiseen yhteiskunnassa.
Ilmoitusvelvollisten tulee rekisteröityä vuoden vaihteen jälkeen ja ensimmäiset toimintailmoitukset rekisteriin tulee tehdä heinä–elokuussa 2024.
Yrityksen tulee informoida asiakastaan yritystä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, kun yritys ottaa vastaan vaikuttamistoimintaa tai vaikuttamistoiminnan neuvontaa sisältävän toimeksiannon. Avoimuusrekisterilain noudattaminen edellyttää siis tietoisuutta, huolellisuutta ja proaktiivista toimintaa yrityksiltä.