Yrityssaneerauksen tarkoituksena on pelastaa yrityksiä, joiden liiketoiminta on hyvää ja kannattavaa, mutta yritystä on kohdannut jokin liiketoiminnallinen tai taloudellinen ongelma. Ongelma voi johtua asiakaskäyttäytymisen muutoksesta, yksittäisestä luottotappiosta, epäonnistuneesta urakasta, väärästä liikkeenjohdollisesta ratkaisusta tai joistain muusta elävän elämän tilanteesta, joka on asettanut yrityksen toiminnan vaakalaudalle. Tilanne on voinut aiheutua äkkiarvaamatta yksittäisestä tapahtumasta tai sen on syntynyt vähitellen, eikä sitä vastaan ole osattu reagoida oikealla tavalla. Syyt on siten moninaiset.
Yhteinen tekijä näillä yrityssaneerauksen aloittamisen perusteille on se, että yrityksen johto joutuu harkitsemaan liiketoiminnan jatkamisen edellytyksiä. Onko enää mahdollista jatkaa liiketoimintaa vai ovatko toimintaedellytykset menneet lopullisesti? Tulisiko yrityksen hakea itsensä konkurssiin? Kyse on suurista päätöksistä, jotka vaikuttavat niin johtoportaaseen, työntekijöihin, asiakkaisiin kuin yhteistyökumppaneihin.
Usein yksittäinen, sinänsä kannattavaa liiketoimintaa kohdannut ongelma, puoltaa yrityssaneeraukseen hakeutumista, koska itse liiketoiminta on todennäköisesti tervettä. Oli syy mikä tahansa, tulisi yrityksen johdon olla hereillä riittävän ajoissa. Keskeisin syy yrityssaneerauksen epäonnistumiseen on juuri liian myöhään aloitetut saneeraustoimet ja itse yrityssaneerausmenettely.
Suomessa yrityssaneerausmenettely alkaa pääsääntöisesti yrityksen itsensä tekemällä hakemuksella käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus harkitsee aloittamiskynnyksen ylittymistä oman harkintansa ja velkojien kannanottojen perusteella. Kaiken keskiössä on hyvin laadittu yrityssaneeraushakemus, josta on ideaalitilanteessa neuvoteltu suurimpien velkojien kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä. Siten voidaan laatia ns. puoltohakemus, jossa muutama velallisyrityksen velkojista ilmoittaa jo hakemuksessa kannattavansa yrityssaneerauksen aloittamista. Tällaisessa tilanteessa käräjäoikeuden ei tarvitse käytännössä kuin tehdä yrityssaneerauksen aloituspäätös.
Kun yritys jättää hyvin laaditun yrityssaneeraushakemuksen, jossa on riittävällä tavalla kerrottu varsinkin siitä, miten yrityksen liiketoiminta on tervehdytettävissä ja miten yritys kykenee suoriutumaan saneerausmenettelyaikaista veloistaan, on hakemuksen käsittelyaika parhaassa tilanteessa vain päivä tai kaksi – joskus vain tunti tai kaksi.
Onnistuneen yrityssaneerauksen peruselementtejä ovat siten oikea syy yrityssaneeraukseen hakeutumiselle, yrityksen toiminnan elinkelpoisuus ja todellinen mahdollisuus tervehdyttämiseen. Täysin keskeistä on myös oikea-aikainen rohkea päätöksenteko ja päätösten suoraselkäinen täytäntöönpano riittävän ajoissa.
Yrityssaneerauslaki laadittiin vastaamaan 90-luvun tarpeita. Nyt, lähes 30 vuotta myöhemmin, koronapandemia murentaa kannattavaakin yritystoimintaa ja aiheuttaa täysin yrityksestä riippumattomia merkittäviä vaikeuksia liiketoimintaan. Juuri yrityksen oman vaikutuspiirin ulkopuolella olevien ongelmatekijöiden vuoksi yrityssaneerauslaki on säädetty ja sen tarkoitus on pelastaa yrityksiä, jotka ovat kohdanneet koronan mukanaan tuomia taloudellisia tai liiketoiminnallisia ongelmia. Korona on kuitenkin vain tilapäinen markkinahäiriö, jonka jälkeen on elämää ja liiketoimintaa.