Kantaja, joka oli Osuuspankin asiakas, sai petollisen tekstiviestin pankin nimissä, jossa varoitettiin hänen tilivaroihinsa kohdistuvasta petoksesta. Viestissä kehotettiin siirtymään linkin kautta huijauspankin sivustolle ja syöttämään verkkopankkitunnukset, jolla petos estettäisiin. Asiakas oli avannut linkin kautta huijauspankin sivut, jotka ulkoisesti muistuttivat täysin Osuuspankin verkkopankkisivustoa. Kantaja pyrki nopeasti estämään rahojensa menettämisen yllättävässä tilanteessa ja syötti verkkopankkitunnuksensa. Huijari sai tietojen avulla siirrettyä 44 000 euroa kantajan tililtä ulkomaiselle tilille. Kantaja oli ollut koko ajan siinä käsityksessä, että hän oli kirjautuneena Osuuspankin verkkopankkiin, koska linkin lähettäminen tekstiviestin yhteydessä oli pankin yleinen käytäntö.
Pankkilautakunta oli suosittanut, että vastaaja korvaa kantajalle aiheutuneen vahingon 50 euroa ylittävältä osalta. Pankki ei kuitenkaan noudattanut lautakunnan suositusta. Pankki vetosi siihen, että asiakas oli antanut suostumuksen 44 000 euron tilisiirrolle ja toissijaisesti siihen, että asiakkaan menettely oli ollut törkeän huolimatonta. Käräjäoikeuden tuli ratkaista, onko kantaja antanut maksupalvelulaissa tarkoitetun suostumuksen oikeudenkäynnin kohteena olevalle 44 000 euron tilisiirrolle ja oliko asiakkaan toiminta törkeän huolimatonta.
Pankin palautusvastuu perustuu maksupalvelulakiin. Pankin vastuu ei koske tilanteita, joissa katsotaan, että asiakas on suostunut maksutapahtumaan, vaikka asiakas on tehnyt maksun harhaanjohtamisen vuoksi. Kantajan tunnukset olivat joutuneet oikeudettomasti kolmannen haltuun, eikä kantaja ole tarkoituksella antanut suostumustaan tilisiirrolle. Vaikka sopimusehtojen mukaan asiakas vastaa tunnuksensa antamisesta kolmannelle, maksupalvelulain mukaan tällaiset sopimusehdot eivät voi siirtää täyttä vastuuta asiakkaalle oikeudettomasta maksuvälineen käytöstä. Maksupalvelulain säännökset ovat pakottavia, ja täten kantajaa ei voida pitää vastuussa tilisiirrosta, jonka hän on tietämättään suorittanut kolmannen tahon toimesta.
Lisäksi maksupalveludirektiivin mukaan maksutapahtuma on oikeutettu vain, jos maksaja antaa siihen suostumuksensa sovitulla tavalla maksupalveluntarjoajan kanssa. Kansallisen lainsäädännön viittaus sovittuun tapaan ei voi tarkoittaa, että suostumus voidaan antaa ilman todellista tarkoitusta. Käräjäoikeus katsoi, että kantaja ei ollut antanut maksupalvelulain mukaista suostumustaan tilisiirrolle.
Huijauspankin viestin sisältö ei sisältänyt kieliopillisia virheitä, mutta se sisälsi erikoismerkkejä. Kantaja luki viestin aamuvarhain, jolloin huomiokyky ei käräjäoikeuden mukaan ole optimaalinen. Vastaajan todistaja totesi, että kantaja oli OP-mobiilissa vain 1,5 sekuntia, joten hän ei lukenut Osuuspankin etusivun yleistä varoitusta huijausviesteistä. Linkin avaaminen käynnisti mahdollisuuden huijaukseen, mutta käräjäoikeuden mukaan yleinen elämänkokemus huomioon ottaen ei ole erityisen poikkeuksellista, ettei ihminen muista aiemmin lukemiaan varoituksia. Kantajan menettelyä ei pidetty piittaamattomana.
Kantaja väitti, että pankki on helpottanut tilisiirtohuijauksen onnistumista puutteellisilla toimenpiteillään. Käräjäoikeus katsoi, että pankki olisi voinut toteuttaa tehokkaampia varotoimenpiteitä, erityisesti korostaen vahvistustekstiviestin informatiivisuuden puutetta. Pankilla olisi ollut mahdollisuus rajoittaa vahinkoa asettamalla siirtorajoituksia tai viivästyttämällä maksun suorittamista. Lisäksi pankin sopimusehtojen mukaan se olisi voinut estää säästötililtä epätavallisen suuren siirron ulkomaille ja edellyttää erillistä vahvistusta. Käräjäoikeus totesi, että paremmin toteutetut toimenpiteet olisivat vähentäneet kantajan erehtymismahdollisuutta ja estäneet vahingon syntymisen.
Päätöslauselmassaan käräjäoikeus velvoitti pankin palauttamaan huijatulle asiakkaalle lähes 44 000 euroa korkoineen. Käräjäoikeuden päätös osoittaa, että pankit voivat olla korvausvelvollisia verkkopankkihuijauksissa, kun asiakkaan huolimattomuus ei ole törkeää. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Factan asianajajat ovat edustaneet asiakkaitaan tämän kaltaisissa riita-asioissa pankkeja vastaan. Asianajajan käytöstä aiheutuneita kuluja kattaa usein suurimmilta osin kotivakuutukseen kuuluva oikeusturvavakuutus. Mikäli sinua kohtaisi tällainen ikävä tilanne, voit olla Factaan yhteydessä, ja voimme yhdessä pohtia, onko asiassa perusteita vaatia pankilta korvauksia lautakunnan käsittelyssä tai käräjäoikeudessa. Lautakuntakäsittelyissä ei pääsääntöisesti ole kuluriskiä vastapuolelle aiheutuneista kuluista.