Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki), vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki), julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta (HE 244/2020). Lakien oli tarkoitus tulla voimaan 1.3.2021, mutta hallituksen esitys on edelleen eduskunnan käsiteltävänä talousvaliokunnassa.

Esityksen tavoitteena on selkeyttää eräitä hankintalain ja erityisalojen hankintalain menettelyjä koskevia säännöksiä. Suurin osa hankintalakeihin tehtävistä muutoksista on seurausta Euroopan komission tekemästä tarkastuksesta, jossa havaittiin joitakin puutteita ja tulkinnanvaraisuuksia lakien sanamuodoissa. Pääosa lakeihin suunnitelluista muutoksista olisi teknisiä korjauksia ja täydennyksiä, joiden avulla lait muutettaisiin vastaamaan nykyistä tarkemmin julkisista hankinnoista annetun direktiivin sanamuotoja.

Eräs hankintalakeihin suunniteltu muutos, jolla olisi myös käytännön vaikutuksia, koskisi puitejärjestelystä tehtävien hankintojen ilmoittamista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hankintayksikön olisi jatkossa ilmoitettava hankintailmoituksessa puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden ostojen arvioitu enimmäismäärä tai -arvo.

Lisäksi muutoksia on ehdotettu kansallisista hankinnoista tehtävään jälki-ilmoitusvelvollisuuteen. Hallituksen esityksessä ehdotettiin alun perin, että EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskeva jälki-ilmoitusvelvollisuus ulotettaisiin koskemaan myös kansallisia hankintoja. Jälki-ilmoitusvelvollisuuden laajentamista pidettiin lausuntokierrokselta saadun perusteella kuitenkin hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa lisäävänä ja hallituksen esitystä muutettiin siten, että kansallisista hankinnoista tehtävä jälki-ilmoitusvelvollisuus olisi vapaaehtoinen.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on myös parantaa hankintayksiköiden tiedonsaantioikeutta koskien ehdokkaiden ja tarjoajien alihankkijoiden soveltuvuuden arviointia. Hankintalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että hankintayksiköillä olisi mahdollisuus selvittää nykyistä laajemmin ehdokkaiden ja tarjoajien hankintalain 77 §:n mukaisesti ilmoitettujen alihankkijoiden lakisääteisten velvollisuuksien hoitamista sekä alihankkijoita mahdollisesti rasittavia rikkomuksia ja laiminlyöntejä. Oikeuden toteuttamiseksi hankintayksiköiden mahdollisuutta saada rikosrekisteriotteet ehdotetaan hallituksen esityksessä laajennettavaksi koskemaan ehdokkaiden ja tarjoajien lisäksi myös niiden alihankkijoita.

Eräs merkityksellinen hallituksen esityksessä ehdotettu muutos on myös se, että hankintalainsäädäntöä voitaisiin soveltaa tietyin rajoituksin myös hankintalakien soveltamisalan ulkopuolella oleviin kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin. Hankintayksiköillä olisi jatkossa tietyissä tilanteissa mahdollisuus arvioida tarjoajien luotettavuutta ja soveltaa harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita myös kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin. Hankintalainsäädännön soveltaminen tällaisissa tilanteissa ei olisi pakollista, mutta se olisi hallituksen esityksen mukaan suositeltavaa etenkin sellaisilla toimialoilla, joilla esiintyy harmaata taloutta. Harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden soveltamisalan laajentaminen voisi esityksen mukaan tulla kyseeseen myös hankinnoissa, joiden ennakoitu arvo lähentelee kansallisia kynnysarvoja.

Factan kilpailuoikeuteen erikoistuneet juristit, muiden ohella osakas ja asianajaja Jouko Juntunen sekä OTM Veera Harjuniemi ovat avustaneet päämiehiämme useissa julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa.