Facta avusti taannoin Turun hovioikeudessa turvallisuusrikosoikeudenkäynnissä työntekijää, joka oli joutunut toimitusjohtajan terveyttä vaarantavan johtamistavan uhriksi. Hovioikeus katsoi 26.1.2018 antamassaan tuomiossa, että työntekijä oli sairastunut toimitusjohtajan epäasiallisen menettelyn johdosta. Toimitusjohtaja oli mm. huutanut, nimitellyt ja puinut nyrkkiä työntekijälle.
Toimitusjohtajan toiminta täytti työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön, mikä merkitsi toimitusjohtajalle huomattavaa sakkorangaistusta ja yhtiölle yhteisösakkoa. Tämän kirjoituksen katsantokanta on muu kuin rikosoikeudellinen näkökulma. Yritys kärsi todennäköisesti sakkojen lisäksi jonkinlaista vahinkoa sisäisessä ja ulkoisessa yrityskuvassaan.
Mitä kuvattu johtamistapa merkitsee yrityksen sisäiselle koherenssille?
Nykypäivän toimivaan yrityskulttuuriin ei kuulu kepillä johtaminen. Työntekijöiden ja sitä kautta koko yrityksen teho saadaan ulosmitattua parhaiten, kun työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä. Siis työpaikkaan ja sen ilmapiiriin, tehtäviinsä ja johtamiskulttuuriin. Asenne, intohimo, energia ja työmoraali ovat tärkeitä perusasioita, jotka lyödään maanrakoon aggressiivisella johtamisella.
Tämän päivän johtamiskäsitykset ovat ehkä historian suurimmassa murroksessa. Ohjelmatalo Vincit on etunenässä tuonut kansan tietoisuuteen LaaS-termin (Leadership as a Service, johtaminen yksilöllisenä palveluna), joka on jo vakiinnuttanut paikkansa ammattilaisjohtajien sanastossa. Menestysyhtiö Vincitin johtamismallissa on kyse siitä, että työntekijöille annetaan eväät itsensä johtamiseen. Voi tietysti kysyä, kuinka hyvin modernin ohjelmistotalon johtamismalli sopii perinteisille toimialoille.
Väitän, että vuorovaikutus yhtiön ja henkilöstön välillä on perustarpeiltaan samanlaista toimialasta riippumatta. Kun työntekijä tuntee itsensä tärkeäksi ja hänen henkilökohtaiset kehitystarpeet huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla, myös tulokset paranevat. Voi siis sanoa, että mitä tyytyväisempi työntekijä, sitä parempi työn tulos.
Huutamalla ja nyrkinheilutuksella (siis pahimmillaan rikoksella) tapahtuva johtaminen on omiaan lyttäämään paitsi yksittäisen, mutta myös koko työyhteisön työtyytyväisyyden. Huono ilmapiiri työssä vaikuttaa työmotivaatioon ja asiakaspalveluun. Tämä puolestaan heijastuu helposti yrityksen myyntiin.
Tyytyväinen henkilöstö on myös kilpailuetu työmarkkinoilla. Parhaat työntekijät eivät jää työpaikkaan, jossa johtaminen tapahtuu huutamalla. Vaikka äänekäs tapa johtaa työtä ja yksittäinen hermostuminenkaan ei vielä osoita työnantajan syyllistymistä työturvallisuusmääräysten vastaiseen menettelyyn, ei tällainen johtamistapa houkuttele työntekijöitä.
Yhtiön korkeimman johdon, eli omistajien ja hallituksen, on syytä tarkastella yhtiön johtamiskulttuuria. Työturvallisuutta vaarantavaan johtamismetodiin on suhtauduttava vakavasti ja ankarasti. Johtamistapa, jolla rikotaan työturvallisuusmääräyksiä, voi johtaa yrityksen taloudellisiin menetyksiin ainakin neljällä edellä kuvatulla tavalla. Rikostuomiosta johtuvilla sakoilla, työtehokkuuden laskemisella, asiakaspalvelun heikentymisenä sekä hyvien työntekijöiden menettämisinä kilpailijoille.
——–
Turun hovioikeus 26.1.2018, työturvallisuusrikos
Tuomio 18/103599
Asianro R 17/581
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pirkanmaan käräjäoikeus 7.2.2017 nro 105052