Työturvallisuuslaissa korostetaan ennakoivaa ja järjestelmällistä turvallisuusajattelua. Tätä ilmentää muun muassa työpaikan turvallisuuden hallinnan näkökulmasta keskeinen työturvallisuuslain 10 §, jonka mukaan työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos niitä ei voida poistaa, työnantajan on arvioitava riskien merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin työskentelyolosuhteiden turvallisuuden parantamiseksi.

Laki työturvallisuuslain muuttamisesta on tullut voimaan 1.10.2021 ja se on tuonut muutoksia työnantajan velvollisuuteen selvittää ja arvioida työhön liittyviä vaaratekijöitä. Vaarojen selvittämis- ja arviointivelvollisuuden piiriin on nyt lisätty myös työajan ulkopuolella tapahtuvan työhön liittyvän matkustamisen turvallisuudelle ja terveydelle aiheuttavien riskien huomioon ottaminen. Työturvallisuuslain 10 §:ää muutettiin viimeksi vuonna 2013, jolloin työajoista johtuvat haitta- ja vaaratekijät tulivat ensi kertaa osaksi riskien arviointivelvollisuutta. Nyt vireillä olevan esityksen myötä työaikoihin liittyvää riskienarviointivelvollisuutta laajennettaisiin siis entisestään.

Haitta- ja vaaratekijöiden arvioiminen on tehtävä jokaisella työpaikalla riippumatta yrityksen toimialasta, työpaikan koosta tai työntekijämäärästä. Huomionarvoista on myös se, että riskienarviointi on tehtävä työtehtäväkohtaisesti. Jos tehtävät sijoittuvat eri työkohteisiin, kuten esimerkiksi eri työmaille, on jokaisen kohteen osalta tehtävä oma riskiarvionsa. Työn terveys- ja turvallisuusriskien arviointivelvollisuus koskee myös etätyötä.

Vastuu työturvallisuusselvitysten ja -arviointien tekemisestä ja dokumentoimisesta on aina työnantajalla. Selvityksen tekemisestä ja toteuttamistavoista ei ole tarkkoja määräyksiä laissa, mutta usein on tarkoituksenmukaista hyödyntää työntekijöiden kokemuksia riskien arvioinnissa esimerkiksi vaaroja tunnistettaessa. Joskus haitta- ja vaaratekijöiden tunnistaminen voi vaatia myös sellaista asiantuntemusta, jota työnantajalla ei organisaatiossaan ole. Työturvallisuuslain mukaan asiantuntija-apua on hyödynnettävä sellaisten riskien arvioinnissa, joista työpaikalla ei ole riittävästi osaamista ja tietoa. Voi olla tarkoituksenmukaista turvautua asiantuntijan apuun myös silloin, kun vaarojen tunnistamisesta ja arvioinnista tarvitaan yksityiskohtaisempia analyyseja ja selvityksiä. Myös asiantuntijaa käytettäessä vastuu arvioinnista on kuitenkin työnantajalla, mitä ilmentää se, että työnantajan on varmistuttava myös käyttämänsä asiantuntijan riittävästä pätevyydestä ja muista edellytyksistä tehtävän asianmukaiseksi suorittamiseksi.

Laissa edellytetään myös, että arvioinnin toteuttamisen on oltava todennettavissa. Vaikka arviolta ei edellytetä tiettyä muotoa, on se lähestulkoon välttämätöntä tehdä kirjallisesti, jotta arvioinnin tekeminen on lain edellyttämällä tavalla jälkikäteen todennettavissa. Työnantajalla olisikin hyvä olla tätä tarkoitusta varten esimerkiksi vakiomuotoinen lomake työturvallisuusarvioinnin tekemiseksi, joka on helppo täyttää uudelle työkohteelle siirryttäessä tai olosuhteiden muuttuessa. Laissa määrätään lisäksi, että riskien arvioinnin tulee olla järjestelmällistä. Jotta myös tämä edellytys täyttyisi, olisi yrityksissä hyvä olla laadittuna selkeät menettelyohjeet sen suhteen, milloin ja missä muodossa riskiarviot on laadittava.

Jotta riskiarvion tekeminen ja ylläpitäminen ei jää pelkäksi muodollisuudeksi, on työnantajan huolehdittava myös siitä, että arvioinnin perusteella ryhdytään tarvittaviin toimiin työskentelyolosuhteiden turvallisuuden parantamiseksi. Työnantajan tulisi arvioinnin pohjalta laatia käytännön toimenpiteitä koskeva suunnitelma turvallisuusriskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Aktiivisesti ylläpidettynä riskiarviointi madaltaa riskitasoa työpaikalla ja vähentää työtapaturmien määrää. Riskien arvioiminen ja mahdollisiin muutoksiin ryhtyminen arvioiden pohjalta on tärkeä toteuttaa myös siitä syystä, että mikäli työnantaja ei suorita 10 §:ssä määrättyjä toimenpiteitä huolellisesti ja riittävästä asiantuntemuksesta varmistuen, voidaan työnantaja tuomita laiminlyönneistään rikosoikeudelliseen seuraamukseen.

Me Factassa olemme avustaneet työnantajia työoikeuteen ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa jo vuosikymmenten ajan. Artikkelin kirjoittaja, AA, VT Jouko Juntunen muiden asiantuntijoidemme ohella avustaa työnantajia näissä asioissa.