Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Ehdotettujen uusien lakien sisältö vastaa hankintamenettelyjen, soveltamisalan ja oikeussuojakeinojen osalta pääosin aikaisempaa hankintalainsäädäntöä.
Lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.
Kansallisissa hankinnoissa noudatettava menettely kevenee. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailussa on tarkoitus parantaa esimerkiksi lisäämällä mahdollisuuksia tarjota vain osasta kokonaisuutta. Tavaroiden ja palveluiden hankintojen kansallinen kynnysarvo nousee 60 000 euroon ja sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kynnysarvo 400 000 euroon. Rakennusurakoiden kynnysarvo säilyy 150 000 eurossa.
Direktiiveistä johtuvat keskeisimmät muutokset koskevat uusia kilpailuttamismenettelyjä, hankintojen jakamista osiin, hankintojen laadullisten näkökohtien huomioimista, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimismahdollisuuksia, hankintamenettelyihin liittyviä sähköisiä viestintävälineitä, kansainvälisiä yhteishankintoja sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palveluiden hankintamenettelyjä.
Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.
Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on pyrittävä huomioimaan hankinnan kokoon ja laajuuteen nähden riittävä avoimuus ja syrjimättömyys
Ympäristönäkökohtien merkitys kasvaa myös julkisissa hankinnoissa
Uuden lainsäädännön tavoitteena on myös edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä varmistaen samalla, että hankintayksiköt saavat hankintasopimuksilleen parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen. Esimerkiksi ympäristömerkkien käyttö on aiempaa laajemmin mahdollista, minkä lisäksi elinkaarikustannuksia voidaan arvioida esimerkiksi tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaalta tai tarjoajalta selvityksen rakennusurakan toteuttamisessa tai palvelun suorittamisessa toteutettavista ympäristövaikutusten hallintaa koskevista toimenpiteistä. Hankintayksiköt voivat halutessaan sulkea ympäristölainsäädännön velvoitteita rikkoneiden henkilöiden johtamat yhteisöt tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin.