Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää pääsääntöisesti sitä, että vahinko on aiheutettu tahallisesti tai huolimattomalla menettelyllä. Vahinkoa aiheuttaneen menettelyn tulee lisäksi olla syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoseuraamukseen. Jos nämä edellytykset täyttyvät, on vielä määritettävä aiheutuneen vahingon suuruus.
Vahingonkorvauksena ei voi saada miten suuria summia tahansa, vaan korvaus määräytyy todellisuudessa realisoituneen vahingon perusteella. Korvaus ei siis voi olla suurempi kuin mitä aiheutunut vahinko on. Lisäksi lähtökohtana on, että ainoastaan korvauskelpoiset vahingot korvataan. Siten esimerkiksi mielipahasta tai vahingon aiheuttamasta stressistä ei ole mahdollista saada korvausta.
Omaisuuden mahdollinen arvonnousu vahingon korjaamisen seurauksena otetaan huomioon korvaussummaa määritettäessä. Esimerkiksi jos huoneistossa aiheutuu vesivahinko, jonka seurauksena materiaaleja joudutaan uusimaan ja vanhat pintamateriaalit korvataan uusilla korkealaatuisimmilla materiaaleilla, on nämä huoneiston arvoa korottavat tekijät otettava vähennyksenä huomioon korvaussummaa määritettäessä. Periaate tunnetaan vahingonkorvausoikeudellisena rikastumiskieltona. Rikastumiskieltoa voidaankin pitää täyden korvauksen periaatteen ylärajana, ja se suojaa vahingonaiheuttajaa osoittamalla hänen korvausvastuunsa enimmäismäärän.
Kun vahinko aiheutuu, on vahingon määrän arviointi ajoittain hankalaa. Rajanveto etenkin sen suhteen, milloin vahingon korjaamisesta seuraa korvaussumman suuruuteen vaikuttavaa tason parannusta, voi aiheuttaa ristiriitoja vahinkoa kärsineen ja korvausvelvollisen välillä. Meillä Factassa on pitkä kokemus vahingonkorvausoikeudellisten toimeksiantojen hoitamisesta. Jos olet osallisena vahingonkorvausasiassa, voit kääntyä puoleemme asian selvittelemiseksi ja oikeudenmukaisen ja ensisijaisesti sovinnollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Muun muassa AA, VT Jaakko Dunder auttaa mielellään asiakkaitamme vahingonkorvausoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.