Rakennushankkeessa rakennusluvan ym. proseduurien lisäksi tulee huomioida myös työturvallisuutta koskevat velvoitteet. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä rakennuttajalla ts. rakennustyön tilaajalla on ensisijainen velvollisuus huolehtia siitä, että työturvallisuuteen liittyvät näkökohdat tulevat asianmukaisella tavalla huomioiduksi rakennustyömaalla. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan lähinnä rakennuttajan vastuulle kuuluvia työturvallisuusvelvoitteita ja sitä, kuinka rakennuttajan on mahdollista delegoida velvoitteet toiselle taholle.
Rakennustyöhankkeen työturvallisuusvelvoitteet ja velvollisuuksien jakautuminen rakennushankkeeseen osallistuvien eri tahojen kesken perustuu työturvallisuuslakiin (23.8.2002/738) ja valtioneuvoston antamaan asetukseen rakennustyön turvallisuudesta (26.3.2009/205).
Luonnollisesti työturvallisuuslain ja rakennustyöasetuksen tarkoitus, eli työturvallisuuden parantaminen ja rakennustyömaalla tapahtuvien työtapaturmien ennalta ehkäisy, on hyvä ja tärkeä asia, mutta toisinaan velvoitteiden pienikin ja tahaton laiminlyönti voi johtaa rakennuttajan kannalta yllättävään rikosoikeudelliseen vastuuseen (työturvallisuusrikos) ja siviilioikeudelliseen vahingonkorvausvelvollisuuteen. Tästä syystä rakennushankkeeseen ryhtyvän rakennuttajan on siis syytä olla tietoinen lain ja asetuksen tuomista velvoitteista, ja varmistua siitä, että velvoitteet on asianmukaisella tavalla huomioitu sekä rakennushankkeeseen ryhdyttäessä että rakennushankkeen aikana.
Rakennuttajan vastuu työturvallisuusvelvoitteiden osalta riippuu siitä, onko kysymys työturvallisuuslain 52 §:ssä tarkoitetusta yhteisestä rakennustyömaasta vai ei. Mainittu yhteinen rakennustyömaa on kyseessä silloin, kun rakennustyömaalla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja. Käytännössä yhteisen rakennustyömaan tunnusmerkit täyttyvät silloin kun työmaalla työskentelee samanaikaisesti tai välittömästi peräkkäin useampi kuin yksi itsenäinen urakoitsija. Lisäksi on huomioitava, että yhteisen rakennustyömaan tunnusmerkit voivat täyttyä, vaikka kysymyksessä olisi hyvinkin pienimuotoinen, esimerkiksi omakotitaloa koskeva työmaa.
Mikäli edellä mainitun yhteisen rakennustyömaan tunnusmerkistö ei täyty, vastaa työturvallisuusvelvoitteista yksistään rakennusurakasta vastaava itsenäinen urakoitsija.
Usein yhteisen rakennustyömaan tunnusmerkistö kuitenkin täyttyy, ja sen myötä myös rakennuttajan vastuu työturvallisuusvelvoitteista on laajempi. Rakennuttajan on tällöin ensinnäkin nimettävä rakennushankkeelle päätoteuttaja (pääurakoitsija). Mikäli päätoteuttajaa ei nimetä, vastaa rakennuttaja itse myös rakennustyöasetuksessa säädetyistä päätoteuttajalle kuuluvista velvoitteista. Päätoteuttajan nimeämisen osalta rakennuttajan on varmistuttava siitä, että päätoteuttajalla on riittävä ammattitaito toteuttaa rakennushanke. Lisäksi rakennuttajan on varmistuttava siitä, että päätoteuttajalla on riittävät toimivaltuudet ohjata ja valvoa rakennushanketta. Kun rakennushankkeesta vastaava päätoteuttaja on asianmukaisesti nimetty, siirtyvät myös päätoteuttajalle rakennustyöasetuksessa säädetyt velvoitteet päätoteuttajalle.
Vaikka rakennushankkeelle nimetään päätoteuttaja, säilyy rakennuttajalla rakennustyöasetuksen perusteella siitä huolimatta määrättyjä – lähinnä työturvallisuuteen liittyviä – velvollisuuksia. Keskeisimmät näistä velvollisuuksista ovat: turvallisuusasiakirjan laatiminen, turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen ja varmistuminen siitä, että rakennusurakan päätoteuttaja on laatinut työmaata koskevat turvallisuussuunnitelmat. Edelleen rakennusurakan edistyessä on huolehdittava siitä, että turvallisuusasiakirjaa ja turvallisuussuunnitelmaa päivitetään ja pidetään ajan tasalla siten, että työmaan turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tulevat huomioiduksi riittävässä laajuudessa työvaiheiden muuttuessa. Työturvallisuuden asianmukaiseksi varmistamiseksi on myös syytä huolehtia siitä, että tieto työturvallisuusasioista kulkeutuu tosiasiallisesti rakennushankkeeseen osallistuvien tahojen kesken ennen urakkaa ja sen aikana.
Useissa tapauksissa rakennuttajille on tullut yllätyksenä, että pelkkä päätoteuttajan nimeäminen ja työmaanjohtovelvollisuuksien siirtäminen päätoteuttajalle ei riitä siirtämään rakennustyöasetuksen mukaisia rakennuttajalle kuuluvia työturvallisuusvelvoitteita päätoteuttajalle. Näin ollen rakennuttajan on huolehdittava siitä, että sille säädetyt työturvallisuusvelvoitteet tulevat aina asianmukaisesti hoidetuksi myös rakennuttajan toimesta.
Tyypillinen rakennustyömaalla tapahtuva työtapaturma on työntekijän putoaminen. Oikeuskäytäntö tällaisissa putoamistapauksissa on ollut rakennuttajan kannalta suhteellisen yksiselitteinen ja ankara. Usein myös rakennuttaja on tuomittu työturvallisuusrikoksesta, mikäli tämä on laiminlyönyt vastuulleen kuuluvan turvallisuusasiakirjan laatimisen ja turvallisuuskoordinaattorin nimeämisen. Jopa silloinkin kun laiminlyönti ei ole ollut tahallinen tai perustellusti on voitu väittää, että rakennuttajan lainlyönnillä ei ole ollut suoraa syy-yhteyttä sattuneeseen työtapaturmaan.
Mikäli rakennuttajalla itsellään ei ole riittävää ammattitaitoa hoitaa vastuulleen kuuluvia työturvallisuusvelvoitteita, on niiden delegoiminen mahdollista. Usein näin tapahtuukin ja velvoitteet delegoidaan esimerkiksi työmaakohteen suunnittelusta vastaavalle arkkitehdille tai muulle rakennushankkeeseen osallistuvalle taholle. Delegoinnin osalta on kuitenkin huomioitava, että se tapahtuu mahdollisimman selvästi esimerkiksi siten, että rakennuttajan ja suunnittelijan väliseen toimeksiantosopimukseen kirjataan nimenomaisesti, että suunnittelija nimetään turvallisuuskoordinaattoriksi ja hän myös laatii turvallisuusasiakirjan.
Lisäksi on huomioitava, että pelkkä turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen ei poista rakennuttajalta työturvallisuus- ja rikoslain mukaista vastuuta. Näin ollen rakennuttajan on – toimiakseen vastuun välttävällä tavalla – huolehdittava siitä, että turvallisuuskoordinaattoriksi nimettävällä henkilöllä on riittävä ammattitaito ja toimivaltuudet tehtävän hoitamiseksi, ja että turvallisuuskoordinaattori on ryhtynyt tarvittaviin toimiin työturvallisuuden varmistamiseksi sekä urakan suunnitteluvaiheessa että myöhemmin urakan edetessä.
Työturvallisuuslaista ja rakennustyöasetuksesta johtuvista – rakennuttajan kannalta suhteellisen ankarista ja yllättävistäkin velvoitteista johtuen – rakennuttajan on syytä olla selvillä näistä velvoitteista ja tarvittaessa jo rakennusurakan suunnitteluvaiheessa selvittää asiantuntevan tahon kanssa työturvallisuuskysymykset, jotta yllättäviltä oikeudellisilta seurauksilta mahdollisessa työtapaturmatilanteessa voidaan välttyä.
Facta hoitaa työturvallisuusrikoksia koskevia oikeudenkäyntejä. Työturvallisuutta koskevissa asioissa voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Factan Jaakko Dunderiin.