Maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat säännökset kumotaan ja niiden tilalle tulee uusi rakentamislaki. Tavoitteena on tehdä rakentamisesta sujuvampaa, vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja tukea kiertotalouden edistämistä. Lisäksi laki tuo mukanaan julkisen hallinnon digitalisointia, mikä tulee avaamaan mahdollisuuksia niin rakentamisen kuin kaupunkisuunnittelun osalta.
Uusi rakentamislaki sujuvoittaa rakentamista
Rakentamista on tarkoitus sujuvoittaa poistamalla nykyinen rakennuslupien ja toimenpidelupien erillinen järjestelmä ja korvaamalla se yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Lisäksi rakentamislupaa edellyttävän rakentamisen rimaa nostetaan siten, että pienemmät rakennushankkeet eivät tarvitse rakentamislupaa.
Uuden rakentamislain mukaan pienemmille rakennushankkeille, kuten alle 30 m2 tai 120 m3 kokoisille rakennelmille, jotka eivät ole asuinkäytössä, ei aina tarvita rakentamislupaa. Samoin alle 50 m2 katokset, alle viidelle henkilölle tarkoitetut yleisörakennelmat ja alle 30 metriä korkeat mastot tai piiput kuuluvat pienempiin hankkeisiin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös rakennuksen korjauksissa, jos muutetaan sen olennaisia ominaispiirteitä, tarvitaan lupa.
Rakennusten vähähiilisyys, elinkaariominaisuuksien ekologisuus sekä rakennus- ja purkujäteselvitykset
Uusilta rakennuksilta vaaditaan vähähiilisyyttä, mikä tarkoittaa, että niiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Tämä selvitetään rakentamislupavaiheessa laadittavassa ilmastoselvityksessä, joka osoittaa, miten vähähiilinen rakennus on. Selvityksessä käytetään arviointimenetelmiä ja kansallista päästötietokantaa.
Rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa ekologisiksi ja pitkäikäisiksi niiden käyttötarkoituksen mukaan. Elinkaariominaisuuksien ekologisuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa rakenteiden kestävyys, käyttöikä, huollettavuus ja muunneltavuus. Tavoitteena on vähentää luonnonvarojen kulutusta ja suojella luonnon monimuotoisuutta sekä edistää kestävää rakentamista.
Rakentamis- tai purkuluvan hakemisen yhteydessä on esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, jossa arvioidaan hankkeessa syntyvien purkumateriaalien määrät. Tämä selvitys tulee päivittää hankkeen valmistuttua. Tavoitteena on edistää purkumateriaalien kiertotaloutta ja parantaa niiden hyödyntämistä.
Rakennuksen digitaalinen kaksonen
Uuden rakennuslain myötä lupakäsittelyssä otetaan käyttöön tietomalleilla toteutetut suunnitelmat. Tämä tarkoittaa, että viranomaisten järjestelmässä on aina ajantasainen ’’digitaalinen kaksonen’’ rakennuksesta. Suunnitelmamalli toimitetaan luvan käsittelyvaiheessa, ja kun rakennus on valmis, loppukatselmuksessa annettava toteumamalli päivittää viranomaisen tiedot vastaamaan lopullista rakennusta.
Digitaalinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä mahdollistaa tekoälysovellusten käytön rakennusvalvonnassa sekä kaavanmukaisuuden ja rakentamismääräyksien automaattisen tarkistamisen. Tekoälysovellusten käyttö tehostaa rakennusten ja tuotteiden hiilijalanjälkilaskelmien sekä elinkaarivaikutusten valvontaa, mikä helpottaa ympäristön kannalta kestävämpien ratkaisujen löytämistä. Automaattinen kaavanmukaisuuden ja rakentamismääräyksien tarkistaminen tulee nopeuttamaan huomattavasti lupaprosessia.
Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä rakentamisen kenttä tulee siten kokemaan merkittäviä muutoksia, jotka astuvat voimaan 1.1.2025. Lain myötä rakentamisesta tulee sujuvampaa ja kestävämpää, mikä tukee sekä ympäristöä että tehokasta resurssien käyttöä. Digitaalisten tietomallien käyttöönotto sekä vähähiilisyyden ja ekologisuuden korostaminen on askelia kohti modernimpaa ja vastuullisempaa rakentamista.
Harkitsetko uuden rakennusprojektin aloittamista, mutta et ole varma, miten maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee vaikuttamaan omaan projektiisi. Asianajotoimisto Factasta löytyy asiantuntemusta rakentamiseen liittyviin kysymyksiin.