Usein edunvalvontavaltakirja mielletään ajankohtaiseksi lähellä eläkeikää ja liitetään ikääntymiseen. Edunvalvontavaltakirja kannattaa kuitenkin tehdä ajoissa, sillä sen avulla voi varautua muihinkin elämän äkillisiin muutoksiin.
Edunvalvontavaltakirjasta sääntelee laki edunvalvontavaltuutuksesta. Edunvalvontavaltakirjan tekemisen edellytyksenä on valtuuttajan täysi-ikäisyys. Valtuuttajan on siten oltava 18-vuotta täyttänyt. Toisena edunvalvontavaltakirjan tekemisen edellytyksenä on, että valtuuttaja ymmärtää edunvalvontavaltakirjan sisällön ja sen merkityksen. Siksi edunvalvontavaltakirjaa ei voi tehdä enää silloin, kun sen toimeenpano on esimerkiksi sairauden tai tapaturman vuoksi käsillä.
Edunvalvontavaltakirjalla voit valtuuttaa haluamasi henkilön tai henkilöt hoitamaan asioitasi, mikäli toimintakykysi jossakin vaiheessa elämää heikkenee. Samoin voit valtuuttaa eri henkilöt hoitamaan erilaisia asioita ja määrätä myös toissijaisen valtuutetun, mikäli ensisijainen valtuutettu ei pysty ottamaan tehtävää vastaan. Lisäksi usein on syytä määrätä myös varavaltuutettu, joka hoitaa asioitasi tilanteessa, jossa valtuutettu on esteellinen. Edunvalvontavaltakirjan myötä edunvalvojaksi ei määrätä yleistä edunvalvojaa vaan asioitasi hoitaa sellainen läheinen henkilö, jolle haluat tehtävän uskoa.
Edunvalvontavaltakirjalla voit määrätä, miten esimerkiksi talouttasi tulisi hoitaa ja ohjeistaa valtuutettua omaisuutesi myymisessä tai käyttämisessä. Valtuutettu voi roolissaan tehdä myös terveydenhuoltoosi liittyviä päätöksiä. Edunvalvontavaltakirjassa sinulla on mahdollisuus kertoa myös siihen liittyvistä toiveistasi. Edunvalvontavaltakirjaan kannattaa sisällyttää myös sellaisia taloudenpitoon liittyviä ohjeita, jotka koet itsellesi tärkeiksi. Monilla on myös tapana muistaa läheisiä jollakin lahjalla jouluna tai merkkipäivinä. Tällaiset asiat saattavat usein jäädä huomioimatta perinteisessä edunvalvonnassa, mutta edunvalvontavaltakirjalla voit määrätä myös tällaisten lahjoituskäytäntöjen jatkumisesta. Edellä esitetyillä tavoilla edunvalvontavaltakirja lisää itsemääräämismahdollisuuksia silloinkin, kun toimintakyky on heikentynyt.
Edunvalvontavaltakirja on myös perinteistä edunvalvontaa sujuvampi vaihtoehto, kun edunvalvojan tarve realisoituu. Läheiset saavat edunvalvontavaltakirjan myötä valtuutetun toiveet kirjallisesti tietoonsa ja siten säästät läheiset arvailuilta. Kun edunvalvontavaltakirjan toimeenpano tulee ajankohtaiseksi, tulee edunvalvontavaltakirja toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon, joka vahvistaa valtuutuksen. Asiakirjan vahvistamista varten Digi- ja väestötietovirasto tarvitsee alkuperäisen edunvalvontavaltakirjan lisäksi lääkärintodistuksen. Lääkärintodistuksessa vahvistetaan, ettei henkilö ole kykenevä hoitamaan omia asioitaan. Käsittelyaika edunvalvontavaltakirjan vahvistamiselle on yleensä noin kolme kuukautta.
Mikäli edunvalvontavaltakirjaa ei ole, on prosessi edunvalvojan saamiseksi huomattavasti pidempi ja raskaampi. Prosessi alkaa sillä, että Digi- ja väestötietovirasto kartoittaa edunvalvonnan tarpeellisuuden. Kartoitus kestää yleensä noin kuusi kuukautta. Prosessin pituus on siten jo tässä kohtaa noin tuplasti pidempi kuin olemassa olevan edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen. Digi- ja väestötietoviraston kartoituksen jälkeen asia siirtyy vielä käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Valtuutetun aloittaessa tehtävänsä hoitamista, tämän tulee toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle luettelo valtuuttajan omaisuudesta. Edunvalvontavaltuutuksissa ei kuitenkaan yleensä ole tapana edellyttää vuosittaista tilintekoa Digi- ja väestötietovirastolle siten kuin perinteisessä edunvalvonnassa edunvalvojat ovat velvoitettuja. Valtuuttaja saa kuitenkin valtakirjassa määrätä, miten valtuutetun toimia tulisi valvoa. Usein valtuuttaja katsoo riittäväksi esimerkiksi sen, että valtuutettu antaa muille valtuuttajan läheisille vuosittain mahdollisuuden tutustua valtuuttajan tilien ja omaisuuden käyttöön. Jos valtuutetun menettely johtaa epäilyksiin, voi Digi- ja väestötietovirasto joka tapauksessa velvoittaa valtuutetun vuosittaiseen tilintekoon.
Edunvalvontavaltakirjassa on nimettävä valtuutettu ja sen täytyy olla kahden esteettömän todistajan todistama. Lisäksi edunvalvontavaltakirjaan on sisällyttävä määräys siitä, että valtuutus astuu voimaan, jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Alkuperäisiä kappaleita kannattaa laatia useampi, jotta sellainen on tarvittaessa valtuutetun käytettävissä. Valtuutetulle on vähintäänkin hyvä kertoa, mistä alkuperäisen kappaleen tarpeen tullen löytää. Digi- ja väestötietovirastoon edunvalvontavaltakirja toimitetaan vasta, kun sen vahvistamista haetaan.
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen on suositeltavaa suorittaa asiantuntijan avulla. Asiantuntija osaa ottaa huomioon yksilölliset olosuhteet ja laatia juuri omiin tarpeisiisi sopivan asiakirjan. Internetistä löytyvät pohjat eivät ota tällaisia seikkoja huomioon. Tämän lisäksi asiantuntija osaa ottaa huomioon edunvalvontavaltuutukseen liittyvät muotovaatimukset ja esteellisyysseikat, mikä takaa asiakirjan pätevyyden. Muiden ohella Asianajotoimisto Facta Oy:n lakimies Olli Teivaala hoitaa asiakkaidemme perhe- ja perintöoikeudellisia asioita ja laatii ammattitaidolla sekä asiakaslähtöisellä otteella kuhunkin elämäntilanteeseen liittyvät asiakirjat.