Vuoden alkumetrit tietävät melkoista vilinää ja vilskettä yhdellä jos toisellakin työpaikalla. Meillä se tarkoittaa kahden toimiston yhdistymistä, kun Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen vaihtoi nimensä Asianajotoimisto Facta Oy:ksi ja sai samalla vahvistuksia, kun Asianajotoimisto Dunder & Dunder Ky yhdistyi Factaan.
Työoikeudelliselta kannalta kysymys on liikkeenluovutuksesta, jossa Dunderin henkilöstö siirtyy ”vanhoina työntekijöinä” uuteen Factaan.
Kiireestä huolimatta sekä työnantajien että työntekijöiden kannattaa virkistää muistiaan vuoden alussa voimaan tulevista työsopimuslain muutoksista. Muutokset koskevat muun muassa pitkäaikaistyöttömien määräaikaisia työsuhteita, koeajan kestoa sekä työntekijän takaisinottovelvollisuuden kestoa.
Pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen
Työoikeudessa lähdetään perinteisesti siitä pääsäännöstä, että työsopimus tehdään aina toistaiseksi voimassaolevaksi ja tästä pääsäännöstä poikkeaminen vaatii perustellun syyn. Määräaikaisen työsopimuksen perusteena voivat olla esimerkiksi erilaiset sijaisuudet, työn sesonkiluontoisuus tai sovitun työsuorituksen tekeminen. Vuoden alusta alkaen perustellun syyn vaatimus poistuu silloin, kun työnantaja sopii määräaikaisen työsopimuksen pitkäaikaistyöttömän kanssa. Pitkäaikaistyöttömäksi katsotaan henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti edellisen 12 kuukauden ajan. (Huom. Alle kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan vielä katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.)
Määräaikaisen työsuhteen voi nyt solmia ilman perusteltua syytä enintään yhdeksi vuodeksi. Työsuhteelta ei kuitenkaan edellytetä yhdenjaksoisuutta, vaan työsopimus voidaan uudistaa yhden vuoden aikana enintään kahdesti, kunhan työsuhteiden yhteiskesto ei ylitä yhtä vuotta. Tämän jälkeen työnantaja ja työntekijä voivat luonnollisesti sopia uuden toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai perustellusta syystä myös määräaikaisen työsopimuksen. Perustellun syyn on oltava todellinen.
Työnantajan on kuitenkin hyvä pitää mielessä, kuten aina ennen uuden työntekijän palkkaamista, että mahdollisille osa-aikaisille tai lomautetuille työntekijöille tai takaisinottovelvollisuuden piirissä oleville entisille työntekijöille on tarjottava töitä ensin.
Koeajan enimmäispituus
Koeajan tarkoitus on antaa sekä työnantajalle että työntekijälle mahdollisuus arvioida työntekijän soveltuvuutta uuteen työhön. Voimassa olevan lain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään neljän kuukauden kestoisesta koeajasta. Lakimuutoksen myötä koeajan enimmäiskesto pitenee kuuteen kuukauteen. Vuotta lyhyemmästä määräaikaisesta työsuhteesta on hyvä muistaa, että koeaika ei saa edelleenkään ylittää puolta työsuhteen kokonaiskestosta.
Meidän yhtiöömme siirtyneiden työntekijöiden sopimusehtoihin ei kajottu eikä uusien työntekijöiden sopimuksiin voitu (eikä edes haluttu) kirjata koeaikaehtoa, sillä liikkeenluovutuksessa työntekijät siirtyvät niin sanotusti nahkoineen. Luovutuksensaajalla ei ole oikeutta huonontaa siirtyneen työntekijän työsopimuksen ehtoja koeaikaehto asettamalla.
Muuttuvaan työsopimuslakiin sisällytetään mahdollisuus pidentää koeaikaa tilanteessa, jossa työntekijä on ollut koeaikana poissa töistä työkyvyttömyyden tai perhevapaan takia. Jokaista 30 kalenteripäivän jaksoa kohden, jonka työntekijä on poissa töistä koeajan kuluessa, työnantaja voi ilmoituksellaan siirtää koeajan päättymisajankohtaa yhdellä kuukaudella.
Työntekijän takaisin ottaminen
Kolmas huomionarvoinen muutos koskee työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoa, joka lyhenee yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Muutoksen myötä työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanotulle työttömänä työnhakijana olevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli aikaisemmin tehnyt. Takaisinottoaika on pidempi, kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta ennen työsuhteen päättymistä.
Lakimuutosten tavoitteiksi on asetettu pitkäaikaistyöttömien aseman parantaminen, työllistämiskynnyksen madaltaminen ja työnantajien kasvuhalukkuuden lisääminen. Aika näyttää, johtavatko uudistukset toivottuihin tuloksiin.
Me täällä Factassa otamme uuden vuoden vastaan suurella mielenkiinnolla ja innostuksella, sillä seuraavina viikkoina ja kuukausina pääsemme tutustumaan uusiin työkavereihin ja oppimaan toinen toisiltamme. Vilinää ja vilskettä riittänee siis pitkälle tätä uutta vuotta.