Kun asutaan, sijoitetaan ja rakennetaan
Kiinteistöissä on kiinni merkittäviä omaisuuksia niin yksilöillä kuin yhteisöilläkin. Omaisuuden arvon säilyttäminen ja kasvattaminen sekä elämän ja asumisen ilmiöt eivät ole Factalle vieraita.
Factan kokeneet asiantuntijat avustavat sinua vuosikymmenien kokemuksella erilaisissa kiinteistöjä ja rakentamista koskevissa asioissa. Osaamistamme hyödyntävät niin yritykset, julkisyhteisöt, asunto-osakeyhtiöt kuin yksityishenkilötkin.
Avustamme asiakkaitamme siviilioikeudellisten kiinteistö- ja rakentamisasioiden lisäksi myös maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvissä hallinnollisissa asioissa.
Palvelumme yhtiöille ja julkisyhteisöille
Factan asiantuntijat avustavat asiakkaitamme monenlaisissa yhtiöiden ja julkisyhteisöjen rakentamiseen ja kiinteistöihin liittyvissä asioissa.
Rakennusurakoissa on olennaista sopia tarkasti osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Hyvin laaditulla urakkasopimuksella pystytään usein välttämään osapuolten välisten riitojen kärjistyminen. Useimmiten rakennusurakoissa on sovittu sovellettavaksi rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Yleiset ehdot eivät kuitenkaan huomioi kaikkia yksittäisen urakan yksityiskohtia ja onkin olennaista sopia urakan ehdoista yksityiskohtaisesti urakkasopimuksella.
Kaikissa tapauksissa riitojen syntymistä ei pystytä välttämään parhaillakaan sopimuksilla ja silloin asiantuntijatiimimme auttaa asiakastamme pääsemään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen joko oikeudenkäynnin tai sovintoratkaisun kautta.
Factan asiantuntijoiden erikoisosaamisalueisiin kuuluu asiakkaiden avustaminen erilaisissa lisä- ja uudelleenrakentamista koskevissa asioissa.
Palvelumme yksityishenkilöille
Kiinteistön tai asunnon kaupassa ostajalle ilmenee usein jälkeenpäin asioita, joihin ei kauppaa tehtäessä ole voinut varautua. Tällöin mahdollisia vaatimuksia ovat kauppahinnan alentaminen, kaupan purkaminen ja vahingonkorvaus. Kokeneet asianajajamme hoitavat vuosittain kymmeniä kiinteistö- ja asuntokauppariitoja.
Kiinteistön tai huoneiston yhteisomistajille voi syntyä erimielisyyksiä, joiden vuoksi yhteisomistussuhde täytyy purkaa. Toimistomme juristit avustavat asiakkaitamme yhteisomistussuhdeteenpurkamista koskevissa asioissa ja toimivat puolueettomina uskottuina miehenä yhteisomistussuhteen purkamista koskevissa prosesseissa.
Avustamme monenlaisissa kiinteistöjä ja rakentamista koskevissa asioissa:
Urakkasopimukset ja -riidat
Kun erilaisia rakennus- ja korjaustöitä tilataan ulkopuoliselta urakoitsijalta, kannattaa töitä koskeva urakkasopimus tehdä aina kirjallisesti. Urakkasopimuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jossa tilaaja ja urakoitsija sopivat urakan ehdoista. Urakkasopimuksella urakoitsija sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan urakkasopimuksessa edellytetyt työt urakkasopimuksessa sovittuna aikana. Suullisen sopimuksen varaan jätetty sopiminen voi helposti aiheuttaa epäselvyyttä ja erimielisyyksiä siitä, mitä hankkeen toteuttamisesta ja tavoitteista on sovittu. Vaikka kyse ei olisi putkiremonttia laajemmasta tai kalliimmasta työstä, kannattaa sen toteutus silti suorittaa urakkasopimuksen solmimisesta alkaen huolellisesti, jotta mahdollisilta riitatilanteilta voitaisiin välttyä. Factan asiantuntijat avustavat urakkasopimusten laatimisessa ja edustavat myös tarvittaessa päämiehiämme urakkaa koskevissa riita-asioissa.
Yleiset sopimusehdot YSE 1998
Yleisiä sopimusehtoja on laadittu monille aloille helpottamaan sopimusten tekoa sellaisissa tilanteissa, joissa solmitaan mittavia määriä keskenään samankaltaisia sopimuksia. Yleiset sopimusehdot eroavat yksilöllisistä sopimusehdoista siten, että ne on ennakolta laadittu, eivätkä sopimuksen osapuolet ole osallistuneet niiden laatimiseen. Yleisistä sopimusehdoista huolimatta yksittäisen sopimuksen keskeiset sopimuskohdat on suositeltava tarkastaa ja täsmentää tapauskohtaisesti osapuolten välillä. Yleisistä sopimusehdoista tunnetuimpiin kuuluvat rakennusurakan yleiset ehdot (YSE 1998), jotka ovat laajalti käytössä rakennusalalla. YSE-ehtojen soveltaminen tiettyyn rakennusurakkaan ei kuitenkaan ole automaattista, vaan niiden soveltamisesta on nimenomaisesti sovittava osapuolten välillä esimerkiksi urakkasopimuksessa. YSE-ehdot koskevat koko urakkaketjua ja soveltuvat lähtökohtaisesti kaikkeen ammattimaiseen rakennuttamiseen ja kaikkiin urakkamuotoihin. Poikkeuksen tästä muodostavat kuluttajakaupat, joihin YSE 1998 -ehdot eivät lähtökohtaisesti sovellu.
Lisärakentaminen
Suuri osa suomalaisesta rakennuskannasta on tulevina vuosikymmeninä erilaisten peruskorjausurakoiden, kuten putkiremonttien edessä. Havaittavissa on myös jonkinasteinen lisä- ja täydennysrakentamisen buumi etenkin kasvukeskuksissa, kuten kaupunkien ydinkeskustoissa, joissa uusien asuntojen kysyntä on vilkasta ja hinnat korkeammat kuin taajamien ulkopuolella. Lisärakentamisessa olemassa olevaa rakennusta korotetaan tai jatketaan tai tontille rakennetaan kokonaan uusi rakennus. Myös tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen on lisärakentamista. Lisärakentaminen on toimiva keino rahoittaa taloyhtiöiden isoja peruskorjauksia, kuten putki- tai julkisivuremontteja. Lisärakentamisen kannattavuus riippuu kuitenkin monista tekijöistä, kuten tontin omistuksesta ja rakennusoikeuden määrästä. Lisärakennushankkeisiin saattaa liittyä myös lisärakennusoikeuden hankkiminen. Lisärakentaminen voi avata monia mahdollisuuksia ja taloyhtiöiden onkin järkevää selvittää lisärakentamismahdollisuudet ennen remontointi- ja kunnostushankkeisiin ryhtymistä. Kun lisärakentaminen suunnitellaan hyvin, on taloyhtiöillä mahdollisuus parantaa lisärakentamisen kautta arvoaan merkittävästikin toteuttamalla parannuksia esimerkiksi rakennuksen esteettömyyteen, energiatehokkuuteen tai pihojen viihtyvyyteen. Lisärakentaminen on monivaiheinen ja usein myös monivuotinen projekti, jossa on mukana monia eri tahoja ja jonka onnistuminen edellyttää huolellista valmistautumista ja asiantuntemusta. Factan asiantuntijat avustavat niin taloyhtiöitä, osakkaita, isännöitsijöitä kuin rakennuttajia ja urakoitsijoitakin erilaisissa lisärakentamishankkeissa ja niiden saumattomassa juridisessa toteuttamisessa.
Täydennysrakentaminen
Täydennysrakentamisen tarkoituksena on kehittää jo olemassa olevaa asuinaluetta rakentamalla vanhojen rakennusten yhteyteen tai lähistölle uusia rakennuksia. Myös nykyisten rakennusten laajentaminen esimerkiksi korottamalla on mahdollista. Täydennysrakentaminen on usein tonttikohtaista ja mahdollistaa esimerkiksi jo olemassa olevan kaavan tyhjän tontin käyttöönoton. Myös erilaiset kaavamuutokset täydennysrakentamisen yhteydessä ovat mahdollisia. Termeinä täydennysrakentaminen ja lisärakentaminen ovat hyvin lähellä toisiaan ja ne saattavatkin helposti mennä sekaisin, mutta suurta käytännön eroa täydennys- ja lisärakentamisella ei ole. Terminologisesti lisärakentaminen kuuluu täydennysrakentamisen piiriin. Täydennysrakentamisen avulla voidaan saavuttaa huomattaviakin hyötyjä niin taloyhtiöille, yksittäiselle kaupunginosalle kuin myös koko kaupungillekin. Täydennysrakentaminen säästää myös ympäristöä ja tuottaa hyvin toteutettuna taloudellista lisäarvoa hankkeen osapuolille. Kaupunki on usein tavalla tai toisella täydennysrakentamishankkeessa mukana. Täydennysrakentamishankkeet voivat kestää jopa vuosikymmeniä ja kaupungilla on hankkeessa oma roolinsa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja eheyttämisen ohjaajana. Vaikka rakennushankkeet kokonaisuudessaan kestävät usein pitkiäkin aikoja, toteutuvat yksittäiset osahankkeet käytännössä pienempinä hanke- tai korttelikaavatöinä. Täydennysrakentamishankkeet alkavat yleensä alueellisten kehityssuunnitelmien myötä, kun suunnitelmissa otetaan kantaa palveluihin, liikenteeseen, viheralueisiin ja muun infrastruktuurin kehittämiseen.
Ryhmärakennuttaminen (ryhmärakentaminen)
Viimevuosina suosiotaan on kasvattanut ryhmärakennuttaminen, jolla tarkoitetaan rakennuttamishanketta, jossa rakennuttajana on ryhmä yksityishenkilöitä. Ryhmärakennuttamisessa yhdistyvät sekä omatoiminen rakennuttaminen että urakointi ja sitä voidaankin pitää välimuotona omatoimisen rakennuttamisen ja rakennuttajaliikevetoisen asuntorakennuttamisen välillä. Ryhmärakennuttamiseen osallistuvat henkilöt toimivat hankkeessa sekä rakennuttajina että kohteen valmistuttua sen asukkaina. Ryhmärakennuttaminen voidaan karkeasti jakaa asukaslähtöisiin ja rakennuttajakonsulttivetoisiin ryhmärakennuttamishankkeisiin. Omatoimisessa ryhmärakennuttamishankkeessa luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä hankkii tontin tai muun kiinteistön rakennuttamisprojektia varten. Ryhmä toteuttaa itse suunnittelun ja solmii rakennusurakkaa koskevat sopimukset sekä hankkii tarvitsemansa rahoituksen. Rakennuttajaryhmä toimii siis kaikilta osin hankkeen rakennuttajana ja samalla myös mahdollisesti perustettavan asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaina. Rakennuttajakonsulttivetoisessa hankkeessa puolestaan rakennuttajaryhmä palkkaa yhdessä rakennuttajakonsultin, joka johtaa projektia ja järjestää urakkakilpailut ja hankinnat kiinteää korvausta vastaan. Ryhmärakennuttamisen hyötyinä voidaan pitää sen edullisuutta, läpinäkyvyyttä sekä yhteisöllisyyttä. Ryhmärakennuttaminen tarjoaa kertarakentajille mahdollisuuden hankkia talo ja tontti suhteellisen vaivattomasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Useimmiten ryhmärakentamishankkeilla rakennutetaan pien-, pari- ja rivitaloja, mutta enenevissä määrin vireille on tullut ja on toteutettukin myös erilaisia kerrostalohankkeita.
Kiinteistöjen jalostaminen
Kiinteistön jalostaminen on keino säilyttää ja lisätä olemassa olevan kiinteistön arvoa investointien avulla. Kiinteistöjen jalostustoiminnan tarkoituksena on optimoida kiinteistön käyttöä ja käyttökustannuksia parhaalla mahdollisella tavalla sekä asukkaita että kiinteistön omistajia palveleviksi. Kiinteistön jalostaminen voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöllä sijaitsevan maa- tai vesialueen, kiinteistöön kuuluvan tontin tai tontilla sijaitsevan rakennuksen tai rakennuksen osan kehittämistä. Kiinteistön jalostamisena voidaan pitää myös asuinpientalokiinteistöjen lohkomista ja myyntiä. Myös maaseutukiinteistöjen jalostamiseen liittyy omia erityispiirteitään, joista juristeillamme on asiantuntevaa osaamista. Factan kiinteistöoikeuteen erikoistuneilta juristeilta saat tukea ja apua kaikissa kiinteistön jalostamiseen liittyvissä asioissa aina hankkeen suunnitteluvaiheesta sen toteuttamiseen.
Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiön perustaminen
Kiinteistöosakeyhtiöitä on kolmea eri tyyppiä. Näitä ovat asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö sekä niin sanottu tavallinen kiinteistöosakeyhtiö. Asunto-osakeyhtiön tarkoituksena on lain mukaan omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Asunto-osakeyhtiön merkittävin ero tavalliseen osakeyhtiöön verrattuna on se, että asunto-osakeyhtiön päätarkoitus on voiton tavoittelun sijaan rakennuksen ylläpitäminen osakkaiden asumistarpeiden tyydyttämiseksi. Asunto-osakeyhtiön perustaminen tapahtuu kirjallisella perustamissopimuksella ja siitä on aina ilmoitettava kaupparekisteriin. Erilaisten kiinteistöosakeyhtiöiden perustaminen ja muutokset yhtiömuodoissa saattavat aiheuttaa myös veroseuraamuksia ja herättää siten erilaisia verotukseen liittyviä kysymyksiä. Asianajajillamme on vankka osaaminen erilaisten kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöoikeudellisten toimeksiantojen hoitamisesta ja päämiestemme avustamisesta tällaisten yhtiöiden perustamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Asunto- ja kiinteistönkauppariidat ja reklamaatiot
Kiinteistökaupan jälkeen voi asuinrakennuksen rakenteista löytyä vaurioita tai puutteita, joista ostajalla ei ole ollut tietoa kauppaa tehtäessä. Jos ostaja haluaa vedota virheeseen ja vaatia myyjältä hyvitystä, on ostajan reklamoitava eli ilmoitettava virheestä asunnon tai kiinteistön myyjälle. Reklamointivelvollisuus on säädetty kiinteistöjen osalta maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentissa. Säännöksen mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen. Asunto-osakkeiden kaupan osalta säännökset löytyvät asuntokauppalaista. Asuntokauppalain määräykset reklamaatiosta ja kaupan kohteen virheistä vastaavat pääasiassa kiinteistöjen osalta maakaaressa säädettyä. Myyjän vastuuaika niin sanotusta salaisesta virheestä vaihtelee kuitenkin maakaaren ja asuntokauppalain säädösten välillä. Kiinteistön kaupassa myyjän vastuuaika on viisi vuotta, kun taas asunto-osakkeen kaupassa vain kaksi vuotta kaupanteosta lukien. Erona kiinteistön ja asunto-osakkeen kaupan välillä on myös se, että asunto-osakeyhtiöissä virhevastuu saattaa useissa tilanteissa olla asunnon myyjän sijaan asunto-osakeyhtiöllä, joka yleensä vastaa esimerkiksi rakennuksen putkistoista, kattorakenteista ynnä muista rakennusteknisistä seikoista. Yleisimpiä rakennusten virheitä ja reklamointeja aiheuttavia tekijöitä ovat eri syistä johtuvat kosteusvauriot.
Esisopimukset
Esisopimus on sopimus, jolla sopijapuolet sitoutuvat myöhemmin tehtävän, niin kutsutun pääsopimuksen tekemiseen. Esisopimus laaditaan yleensä siinä vaiheessa, kun sopijapuolet ovat päässeet sopimusneuvotteluissa niin pitkälle, että he ovat valmiita sopimaan tulevasta pääsopimuksen tekemisestä. Esisopimus on hyödyllistä tehdä tilanteessa, jossa osapuolet haluavat turvata pääsopimuksen syntymisen, mutta sen yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Vaikka esisopimuksen jälkeen solmitaan vielä varsinainen pääsopimus, on jo esisopimus itsessään oikeudellisesti sitova ja lopullinen sopimus. Tämä tarkoittaa sitä, että esisopimuksen rikkomisesta seuraa vahingonkorvausvastuu, joka ulottuu pääsopimuksen toteutumatta jäämisestä vastapuolelle aiheutuviin vahinkoihin. Esisopimusta rikkova osapuoli joutuu siis korvaamaan toiselle osapuolelle vahingon, joka aiheutuu siitä, ettei pääsopimusta solmita. Edellytyksenä korvausvastuun konkretisoitumiselle on kuitenkin se, että pääsopimuksen sisällöstä on sovittu esisopimuksessa riittävän tarkasti. Esisopimuksessa voidaan myös sopia kiinteästä sopimussakosta, joka lankeaa maksettavaksi silloin, jos sopimusta rikotaan tai pääsopimus jää kokonaan solmimatta. Jos esisopimus koskee jotakin määrämuotoista oikeustointa, kuten kiinteistön kauppaa, tulee myös esisopimus tehdä samaa muotoa noudattaen, jotta se olisi pätevä. Kiinteistön kauppaa koskevan esisopimuksen voi laatia kirjallisesti kaupanvahvistajan vahvistamana tai sähköisesti Kiinteistövaihdannan palvelussa. Factan juristit ovat tarvittaessa apunasi esisopimuksen tekemisessä ja varmistavat, että esisopimus on oikein laadittu.
Kauppakirjat
Kauppakirja on yksi tärkeimpiä asiakirjoja etenkin kiinteän omaisuuden, kuten asuntojen ja rakennusten vaihdannassa. Kauppakirja tulee laatia myös esimerkiksi yrityskaupan yhteydessä. Kauppakirjaan kirjataan se, mitä kaikkea kauppaan kuuluu ja mitä kaupasta ja kaupan kohteesta on sovittu ostajan ja myyjän välillä. Etenkin kaupankohteen mahdolliset puutteet tai viat on tärkeää kirjata kauppakirjaan. Kiinteän omaisuuden osalta laissa on määritelty se, miten kauppakirja on laadittava ja mitä sen tulee sisältää ollakseen juridisesti pätevä. Kiinteistön kauppakirja on siis tehtävä maakaaressa säädettyä määrämuotoa noudattaen. Kiinteistön kauppakirja on lain mukaan tehtävä kirjallisesti ja ostajan ja myyjän on allekirjoitettava se. Muotosäännöksenä on myös vaatimus siitä, että kaupanvahvistaja vahvistaa kaupan kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa. Kiinteistön kauppakirjasta on käytävä ilmi myös luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö sekä myyjän ja ostajan tiedot. Kauppakirjasta tulee käydä ilmi myös kauppahinta tai muu vastike, jonka ostaja on velvollinen myyjälle suorittamaan. Jos kiinteistön kauppakirjan laatimisessa ei noudateta maakaaren säännöksiä, kauppakirja ei ole sitova. Kiinteistön kauppakirja on mahdollista laatia myös Maanmittauslaitoksen sähköisen vaihdantajärjestelmän kautta. Factan asiantuntijat avustavat tarvittaessa päämiehiämme erilaisten kauppakirjojen laadinnassa.
Hallinnanjakosopimukset
Kiinteistö on mahdollista omistaa määräosin, eli esimerkiksi kahden henkilön kesken puoliksi. Määräosin omistetun kiinteistön yhteisomistajat voivat tehdä keskenään sopimuksen kiinteistön käytöstä ja hallinnasta itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällaista sopimusta kutsutaan hallinnanjakosopimukseksi ja se voidaan tehdä vapaamuotoisesti. Vaikka hallinnanjakosopimusta eivät koske erityiset muotomääräykset, on se silti syytä tehdä aina kirjallisesti. Sopimuksessa on hyvä mainita ainakin sopijapuolet, sopijapuolten omistusosuudet sekä sopimuksen kohteena oleva kiinteistö riittävällä tarkkuudella. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksessa mainitaan ainakin kiinteistön sijaintikunta, kylän tai kaupunginosan nimi tai kaupunginosan numero, tilan nimi ja rekisterinumero tai korttelin ja tontin numerot. Myös voimassa oleva kiinteistötunnus on hyvä tapa yksilöidä kiinteistö. Jos taas sopimuksen kohteena on määräala, on kohde hyvä yksilöidä myös määräalatunnuksen avulla. Silloin kun sopimuksen kohteena on vuokraoikeus, tulisi kohteen yksilöimiseksi ilmoittaa vuokrasopimuksen päiväys sekä laitostunnus, jos sellainen on vuokraoikeudelle jo annettu. Hallinnanjakosopimus voi perinteisen kiinteistön lisäksi koskea esimerkiksi määräosin omistettua tilaa, tonttia, siitä luovutettua määräalaa sekä kirjaamisvelvollisuuden alaista vuokra- tai muuta käyttöoikeutta.
Yhteisomistussuhteen purkaminen
Eräistä yhteysomistussuhteista annetussa laissa säädetään yhteisomistussuhteen purkamisesta. Yleisimpiä ja usein myös merkityksellisimpiä yhteisomistustilanteita ovat kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden yhteisomistukset, joissa osapuolina ovat yleensä keskenään läheiset henkilöt, kuten aviopuolisot. Jos yhteisomistusta määrittävistä sopimuksista ei muuta ilmene, katsotaan yhteisomistajien omistavan omaisuudesta samansuuruiset määräosat. Kaksi tai useampi henkilö voi kiinteistöjen lisäksi omistaa yhdessä myös irtaimen esineen, arvopapereita tai muuta tavaraa. Joskus syntyy tilanteita, joiden seurauksena yhteisomistussuhde käy jollekin omistajalle epäsuosiolliseksi tai yhteisomistussuhteesta toivotaan muusta syystä päästävän eroon. Yhteisomistussuhteen purkaminen voi tulla ajankohtaiseksi myös tilanteessa, jossa joku omistajista tahtoo myydä oman osuutensa omaisuudesta. Kullakin yhteisomistajalla on aina oikeus vaatia yhteisomistussuhteen purkamista ilman, että muut yhteisomistajat voivat sitä estää. Kaikilla yhteisomistajilla on kuitenkin oikeus tulla kuulluksi ennen kuin omistussuhde puretaan. Yhteisomistussuhteen purkamiseksi on olemassa erilaisia keinoja, joita määrittää osaltaan se, mikä omaisuuserä yhteisomistussuhteen kohteena on.
Vuokra-asiat
Vuokrasuhde voi koskea huoneen-, kiinteistön tai jonkin irtaimen esineen vuokraamista. Vuokrasuhteissa on yllättävän yleistä, että vuokralaisen ja vuokranantajan välille syntyy erimielisyyksiä vuokrasuhteen aikana. Keskeisessä asemassa vuokrasuhteen kannalta on vuokrasopimus, joka sekin saattaa ehtojensa osalta joissain tilanteissa aiheuttaa tulkintaongelmia. Tällaisten ongelmien välttämiseksi vuokrasopimus tulisikin laatia aina mahdollisimman selkeäksi. Päänvaivaa vuokrasuhteissa saattavat aiheuttaa esimerkiksi maksamattomat vuokrat, vuokrakohteesta huolehtiminen ja erilaisten perusteettomien vaatimusten esittäminen puolin ja toisin. Tällöin asioista neuvotteleminen ja yhteisymmärryksen löytäminen keskinäisin sopimuksin on osapuolten kannalta ehdottomasti edullisin ja joustavin ratkaisu. Jos sopimukseen ei päästä, voi asianajaja olla hyödyllinen apu ongelmien ratkaisemisessa. Oikeudellisen avun hakemista ei yleensä kannata viivyttää, sillä riidat saattavat hankaloitua ajan kuluessa. Factalla on pitkä kokemus erilaisista vuokra-asioista ja asiantuntemus erityyppisten vuokrasopimusten sääntelystä. Toimimme niin taloyhtiöiden, isännöitsijöiden, vuokranantajien sekä yksityishenkilöiden apuna vuokrasuhteisiin liittyvissä asioissa. Asianajajamme palvelevat muiden ohella liikehuoneistojen ja asuinhuoneistojen vuokrausta sekä maanvuokra-asioita koskevissa asioissa.