Kun sanan on pidettävä
Koko yhteiskuntamme perustuu pidetyille sopimuksille. Mutta jos joudutaan erimielisyyksiin, punnitaan sopimuksen laatu. Kun pelkkä kättäpäälle ei riitä, Facta auttaa laatimaan vedenpitävät sopimukset, jossa kaikki tarvittavat asiat on huomioitu.
Factan asiantuntijaryhmä on yksi Pirkanmaan kokeneimmista toimijoista. Factan asiantuntijat ovat hoitaneet vuosikymmenten ajan erilaisia sopimusoikeudellisia asioita. Osaamistamme hyödyntävät niin yhtiöt, julkisyhteisöt kuin yksityishenkilötkin.
Olemme avustaneet monipuolisesti ja menestyksekkäästi yhtiöitä, julkisyhteisöjä sekä yksityisasiakkaitamme lukuisissa sopimusasioissa. Avustamme asiakkaitamme sopimuksen kaikissa vaiheissa sopimusneuvotteluista sopimuksen päättämiseen liittyviin kysymyksiin ja erimielisyyksiin.
Yhtiöt ja julkisyhteisöt
Avustamme yhtiöitä ja julkisyhteisöjä useilla eri toimialoilla kaikissa sopimusasioissa ja autamme minimoimaan liiketoimintaan sisältyviä riskejä esimerkiksi seuraavissa asioissa:
Osakas- ja johtajasopimukset
Osakas- ja johtajasopimukset voivat olla hyvinkin monimuotoisia ja niissä voidaan sopia varsin vapaasti sopimuksen ehdoista. Osakas- ja johtajasopimuksissa saattaa olla keskenään samankaltaisia piirteitä, mutta ne myös poikkeavat monilta osin toisistaan. Yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevien henkilöiden osalta on usein syytä miettiä, tulisiko heidän kanssaan solmia johtajasopimus vaiko normaali työsopimus. Keskeistä on myös tunnistaa ja määritellä, sovelletaanko sopimukseen työsopimuslakia vaiko ei. Johtajasopimukset voivat olla tyypiltään joko työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tai vaihtoehtoisesti työsuhteisia johtajasopimuksia, joihin työsopimuslakia sovelletaan. Työehtosopimuksia ei kuitenkaan tyypillisesti sovelleta johtajaan kuten ei myöskään työaikalain säännöksiä johtajan johtavan aseman vuoksi. Johtajasopimuksessa on usein hyvin samankaltaiset vähimmäisehdot kuin tavallisessakin työsopimuksessa, eikä johtajasopimuksella voida poiketa pakottavasta työlainsäädännöstä. Keskeisenä erona johtajasopimuksen ja tavallisen työsopimuksen välillä ovat työsuhteen päättymiseen liittyvät ehdot. Osakassopimus puolestaan on yhtiön osakkeenomistajien solmima sopimus, jossa sovitaan osakkeenomistajien oikeuksista ja velvollisuuksista yhtiössä.
Yhteistyösopimukset
Yhteistyösopimuksella tarkoitetaan yleensä sopimusta, jossa kaksi tai useampi yritys, yhteisö tai muu taho sopii keskenään yhteisen hankkeen toteuttamisesta tai muusta yhteistyöstä. Yhteistyösopimusta ei ole määritelty laissa ja sitä koskevat yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet, mikä tarkoittaa osapuolten näkökulmasta toisaalta laajaa sopimusvapautta mutta myös sitä, että yhteistyösopimusta laadittaessa on tärkeää eritellä tarkasti jokaisen osapuolen vastuut ja velvollisuudet. Yhteistyösopimuksiin liittyvien tilannekohtaisesti vaihtelevien ehtojen ja sopimuskäytäntöjen hallinta ja tulkitseminen vaativat usein erityistä ammattitaitoa ja asiantuntijan käyttö omaa yhteistyösopimusta laadittaessa voikin olla suositeltavaa. Joissain tapauksissa yhteistyösopimus saattaa myös muodostua useammasta eri sopimuksesta, jolloin sopimusehtojen tulkitseminen ja jäsentäminen voi olla tavanomaista monimutkaisempaa. Factan juristit avustavat asiakkaitamme kaikissa yhteistyösopimuksiin liittyvissä asioissa, kuten niiden laatimisessa ja tulkitsemisessa.
Hankintasopimukset
Kun hankintayksikkö on tehnyt päätöksen hankinnasta, on seuraavana vaiheena hankinta-asiassa sopimuskumppanin kanssa tehtävän hankintasopimuksen laatiminen. Hankintasopimuksella tarkoitetaan hankintalain mukaan kirjallista sopimusta, joka laaditaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välillä rakennusurakan toteuttamiseksi, tavaran hankkimiseksi tai palvelun suorittamiseksi taloudellista vastiketta vastaan. Hankintalakia sovelletaan sellaisiin hankintoihin, jotka ylittävät laissa säädetyt kynnysarvot. Hankintalain ohella hankintasopimuksiin sovelletaan tavanomaisia sopimusoikeuden periaatteita. Dokumentaatio on tärkeä osa hankintaprosessia ja täsmällisesti laadittu hankintasopimus onkin keskeinen osa onnistunutta ja lain vaatimukset täyttävää hankintamenettelyä. Hyvässä hankintasopimuksessa on selkeästi yksilöity hankinnan kohteena olevan suorituksen sisältö ja muut keskeiset ehdot. Hankintasopimus astuu voimaan, kun hankinnan osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Factan juristit avustavat hankintayksiköitä kaikissa hankinnan vaiheissa alkaen tarjouspyynnön laatimisesta ja hankintasopimuksen tekemisestä.
IT-sopimukset
Informaatioteknologia ja IT-asiat ovat keskeinen osa yritysten jokapäiväisiä toimintoja. Näitä toimintoja koskevat erilaiset ja erityyppiset sopimukset liittyen muun muassa yrityksen lisensseihin, laitteistoihin sekä ohjelmistoihin. Koska IT-asiat ovat nykypäivänä varsin keskeinen osa yrityksen liiketoimintaa, on niitä koskevat sopimukset syytä laatia huolellisesti. IT-sopimusten ja niiden liitteiden laatimiseen ja läpikäyntiin kannattaakin varata riittävästi resursseja ja tarvittaessa käyttää asiantuntijaa apuna prosessissa. Hyvin laaditun sopimuksen avulla voidaan varmistaa, että tärkeimmät yksityiskohdat tulevat ennalta määritellyiksi ja tarkasti kirjatuilla ehdoilla voidaankin välttyä osapuolten kannalta epätoivotuilta ja hankalilta tulkintatilanteilta. IT-alaa koskevat yleiset IT2018-sopimusehdot, joiden lisäksi suurimmilla alan toimijoilla on usein käytössään myös omat ennalta laaditut vakioehtonsa. Vaikka valmiiksi laadittujen vakioehtojen hyväksyminen saattaa vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta prosessin joutuisuuden ja valmiiksi laadittujen ehtojen helppouden näkökulmasta, on vakioehdot kuitenkin syytä käydä tarkasti läpi ja tarvittaessa ehdottaa niihin muutoksia ennen sopimuksen allekirjoittamista. Ennen vakioehtojen hyväksymistä on syytä tarkistaa ainakin hinnoittelua, vastuunrajoituksia ja käyttöoikeuksien luovutettavuutta koskevat ehdot.
Lisenssisopimukset
Nykypäivänä lähes kaikki tietokoneissa ja muissa teknisissä laitteissa käytetyt ohjelmat perustuvat lisensointiin. Lisenssisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa lisenssinsaaja eli käyttäjä saa käyttöoikeuden sopimuksessa määriteltyihin lisenssinantajan immateriaalioikeuksiin. Lisenssisopimuksessa määritellään lisensoitava immateriaalioikeus sekä sopimuspuolten vastuut ja käyttöoikeuden rajat, kuten myös lisenssinhaltijalle maksettavan korvauksen määräytymisperusteet ja suuruus. Lisenssisopimus on siis väline immateriaalioikeuden, kuten tekijänoikeuden, patentin tai tavaramerkin kaupalliseksi hyödyntämiseksi sopimusjärjestelyiden avulla. Lisenssisopimukset hyödyttävätkin sopimuksen molempia osapuolia, kun lisenssinantaja saa sopimuksesta taloudellista hyötyä ja lisenssinsaaja taas saa haltuunsa oikeudet lisenssinantajan teknologiaan ja tuotteisiin ilman omaa panostusta tuotteiden kehittämiseen. Lisenssisopimus voi immateriaalioikeuksien lisäksi koskea myös tietotaitoa. Tällaista sopimusta kutsutaan know-how -lisenssisopimukseksi ja siinä sovitaan sellaisen tiedon hyödyntämisoikeuksista, jotka eivät perustu suoraan lakiin. Know-how sopimusten yhdistäminen tavalliseen lisenssisopimukseen, kuten patenttia koskevaan sopimukseen, on myös varsin yleistä.
Salassapitosopimukset
Salassapitosopimus on yleinen tapa suojata yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksia sekä muita luottamuksellisia tietoja ja materiaaleja. Salassapitosopimukset ovatkin yleisiä liikeyritysten ja muiden elinkeinotoimintaa harjoittavien tahojen keskuudessa tilanteissa, joissa luovutetaan liikesalaisuuden luonteisia tietoja ulkopuolisille tahoille. Myös lain tasolla määrätään tiettyjä tietoja luottamuksellisiksi, mutta salassapitosopimusten avulla tietoja on mahdollista suojata lain tarjoamaa suojaa kattavammin. Salassapitosopimuksen tarkoituksena on sopia siitä, että sopimuspuoli pitää luottamuksellisen tiedon salassa eikä luovuta sitä muille. Tyypillisiä salassapitosopimuksen käyttötilanteita ovat esimerkiksi sopimusneuvottelut jonkin liikekumppanin kanssa, erilaiset projektit ja toimeksiantosuhteet sekä salassa pidettävän tiedon luovutustilanteet. Nimenomaisen salassapitosopimuksen vaihtoehtona on sisällyttää muun tyyppiseen sopimukseen salassapitoa koskeva lauseke, jonka tarkoitus ja sisältö ovat tyypillisesti melko samankaltaisia kuin erillisessä salassapitosopimuksessa. Salassapitosopimuksessa määritellään sopimusosapuolet, salassa pidettävä tieto, sopimuspuolten velvoitteet muun muassa salassa pidettävän tiedon hyödyntämiseen liittyen, salassapidon kesto sekä seuraamukset salassapidon rikkomisesta. Siihen, joka rikkoo salassapitosopimuksen ehtoja, voidaan kohdistaa oikeudellisia toimenpiteitä ja joskus jopa rikoslakiin perustuva rangaistusvastuu. Salassapitosopimus onkin tärkeä dokumentti, sillä se on kirjallinen lupaus olla käyttämättä ja välittämättä salassapidon piiriin kuuluvia tietoja.
Tietosuojaan liittyvät sopimukset
Yritys on aina vastuussa hallussaan olevien henkilötietojen suojasta ja luottamuksellisuudesta. Vaikka henkilötietojen käsittely olisikin ulkoistettu jollekin yrityksen sopimuskumppanille, säilyy vastuu tietojen käsittelystä kuitenkin aina rekisterinpitäjällä eli yrityksellä itsellään. Vastuun laiminlyönti voi aiheuttaa tuntuvia seuraamuksia, minkä vuoksi onkin erittäin tärkeää laatia sopimus tietoja vastaanottavan ja käsittelevän tahon kanssa. Mikäli sopimusta tietojen luovuttamisesta ei ole, joutuu rekisterinpitäjä kertomaan tietojen luovutuksesta rekisteröidyille etukäteen tai pyytämään heiltä siihen suostumusta. Rekisteröityjä ovat muun muassa yrityksen asiakkaat, alihankkijat, kumppanit ja työntekijät, ja jokaista näitä henkilötietoryhmää koskee samat säännöt tietojen luovutettavuudesta ja käsittelystä. Rekisterinpitäjä voi käyttää apunaan tahoja, jotka käsittelevät henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Jos rekisterinpitäjä käyttää toiminnassaan tällaisia tahoja eli henkilötietojen käsittelijöitä, on rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän laadittava tietosuoja-asetuksen mukainen sopimus keskinäisistä suhteistaan liittyen henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuoja-asetuksen mukaan sopimuksen on oltava kirjallinen ja siitä tulee ilmetä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän oikeudet ja velvollisuudet sopimussuhteessa. Tyypillinen sopimusta vaativa tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun yritys käyttää pilvipalveluita osana henkilötietojensa käsittelyä. Pilvipalveluiden tarjoaja on tällöin henkilötietojen käsittelijä, ja rekisterinpitäjän vastuulla on antaa palveluntarjoajalle riittävä ja tietosuoja-asetuksen edellyttämä kirjallinen ohjeistus henkilötietojen käsittelystä.
Toimitussopimukset
Jotta yrityksen liiketoiminta olisi sujuvaa, on sekä yrityksen että tuotteita tai palveluita toimittavan liikekumppanin oltava selvillä keskinäisistä suhteistaan ja velvollisuuksistaan. Näiden suhteiden selkiyttämiseksi on syytä laatia kirjallinen toimitussopimus, jossa osapuolet sopivat niistä ehdoista, joilla tuotteiden tai palveluiden toimitus tapahtuu. Hyvin laadittu toimitussopimus antaa yritykselle suojaa erilaisilta juridisilta ja kaupallisilta riskeiltä. Liike-elämän kannalta keskeisissä kaupallisissa toimitussopimuksissa olisikin hyvä määritellä mahdollisimman tarkasti se, kuinka paljon ja minkä laatuista tavaraa toimittajan tulee toimittaa. Joskus toimitussopimuksiin voidaan liittää hyvinkin yksityiskohtaisia laatumääräyksiä ja teknisiä spesifikaatioita tuotteille asetetuista vaatimuksista. Mikäli yritysten välinen yhteistyö kestää pitkään, on toimitussopimukseen tarpeellista lisätä myös tilauksien tekoa, hyväksymistä ja toimituksia koskeva menkanismi, jotta osapuolten ei tarvitse neuvotella uutta sopimusta jokaista toimitusta varten. Kun yrityksesi toimitussopimusten laatiminen tai tarkasteleminen on ajankohtaista, voit kääntyä Factan asiantuntijoiden puoleen. Kaupankäyntiä sääntelevän normiston hallitsevat juristimme ovat laatineet toimeksiantajillemme lukuisia kotimaista ja kansainvälistä kauppaa koskevia toimitussopimuksia.
Työsopimukset
Työsopimus on työnantajan ja työntekijän ennen työsuhteen alkua solmima vapaamuotoinen sopimus, jossa sovitaan muun muassa työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta. Lisäksi työsopimuksessa sovitaan työajasta, työtehtävistä sekä työsopimuksen kestosta eli siitä, onko työsopimus voimassa toistaiseksi vai tietyn määräajan. Työsopimuslain mukainen lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, mutta myös määräaikaisuudesta on tiettyjen edellytysten täyttyessä mahdollista sopia. Määräaikaisen työsopimuksen laatiminen edellyttää perusteltua syytä silloin, kun työsopimus solmitaan määräaikaisena työnantajan aloitteesta. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi sijaisuutta tai muuta yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää syytä. Määräaikainen työsopimus voidaan kestoltaan sitoa joko tiettyyn päivämäärään tai vaihtoehtoisesti tiettyyn työsuoritukseen. Pätevä työsopimus voidaan solmia joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jotta jälkikäteen esimerkiksi mahdollisessa riitatilanteessa olisi mahdollista selvittää mitä osapuolten välillä on sovittu, on työsopimus järkevää laatia kirjallisena ja kirjallinen sopiminen onkin kaikkein yleisintä. Kirjallisen työsopimuksen laatiminen on kannattavaa niin työnantajan kuin työntekijän oikeusturvan varmistamiseksi. Mikäli työsopimus kuitenkin laaditaan suullisesti, on työnantajan yli kuukauden kestävässä työsuhteessa annettava työntekijälle kirjallinen ilmoitus työnteon keskeisistä ehdoista.
Liiketoimintasopimukset
Yksityishenkilöt
Hyvin laadittu sopimus takaa onnistuneen lopputuloksen ja ehkäisee erimielisyyksiä. Avustamme asiakkaitamme kaikissa sopimusasioissa, joihin kuuluvat esimerkiksi:
Avioehtosopimukset
Perinnönjakosopimukset
Ositussopimukset
Avoliittosopimukset
Puolisoiden väliset elatussopimukset
Kuluttajansuoja-asiat
Kiinteistön kauppakirjat
Vuokrasopimukset
Irtaimen kauppaan liittyvät sopimukset